Hupullinen mekko

Hupullinen mekko

Hupullinen mekko – alunperin piti tehdä mekko ilman huppua, mutta suunnitelmat muuttuvat!

Hupullinen mekko Novitan Katri-langasta

Noniin, vihdoin aion kertoa tämän punaisen mekon tarinan. Olen jo aiemmin maininnut siitä ainakin tässä pitsikaarroketunikasta kertovassa postauksessa. Lanka on siis Novitan Katri akryylilankaa, ja tein siitä ensin pikkusiskolleni tunikan. Lankaa jäi yli ihan reilusti, joten totesin saavani siitä vielä itselleni mekon. Ohjetta minulla ei tietenkään ollut, mutta katsoin mallia silmukkamäärien suhteen juuri tuosta kyseisestä pitsikaarroketunikasta. Tein helmasta jonkin verran leveämmän ja aika paljon kavennuksia vyötärölle, sivusaumoihin. Rinnan alle tein nauhakujan langankiertojen avulla. Takakappaletta levensin hieman vyötärö-kainalo välillä, etukappaleessa taas enemmänkin (nauhakujan jälkeen) lisäilemällä silmukoita. Etukappaleen yläosan tein kietaisutyyppisesti. Ja yläosan hihoineen tietenkin kaarroketyylillä. Saumakohtiin laitoin pari nurjaa silmukkaa antamaan ilmettä. Eikä tarvinnut muistaakseni tehdä kuin kaksi kertaa tuo rintamus. Korkeintaan. 🙂

Aluksi tein mekosta huputtoman. Päättelin vain pääntien silmukat muutaman joustinneulekerroksen jälkeen. En kuitenkaan ollut tyytyväinen siihen, se kaipasi jotain. Joten jätin asian hautumaan ja neuleen käsityökoriin odottamaan. Vuodeksi tai pariksi. 2012 jouluksi halusin saada mekon valmiiksi, joten päätin tehdä siihen hupun. Poimin silmukat pääntieltä ja aloin neuloa. Hupun yläosan tein samaan tyyliin kuin kantapääkavennukset. Ja lopuksi vielä viimeistelin hupun ja kietaisuosan reunuksen joustinneuleella. Ja olin vihdoin tyytyväinen. 🙂

Nahkainen naru ja puuhelmet viimeistelivät mekon ilmeen. Halusin ehdottomasti mustan nahkanauhan, vaikka tiesin, ettei se kestä pesussa kovin hyvänä… Olen edelleen tyytyväinen nahkanauhaan, vaikka se onkin pesussa haalistunut aika paljon. Koska laiskuuttani en ole jaksanut sitä irrottaa mekosta ennen pesua. Mekko on kuitenkin mukava ja edelleen melko ahkerassa käytössä kylmänä vuodenaikana. Väri on IHANA.

Mekko valmis.

Mekko valmis.

Takaa mekko näyttää tältä. Sileää neuletta oli hyvä neuloa samalla kun teki jotain muuta. Muutoin tuollaisia laajoja sileitä pintoja ei oikein jaksaisi neuloa...

Takaa mekko näyttää tältä. Sileää neuletta oli hyvä neuloa samalla kun teki jotain muuta. Muutoin tuollaisia laajoja sileitä pintoja ei oikein jaksaisi neuloa…

Sukat ovat Novitan Tempo -lankaa. Pitsikuvio sama kuin tässä pitsikaarroketunikassa.

Sukat ovat Novitan Tempo -lankaa. Pitsikuvio sama kuin tässä pitsikaarroketunikassa.

Siskon joululahjaneule (vm. 2012)

Siskon joululahjaneule (vm. 2012)

Jouluna 2012 päätin ilahduttaa myös siskoani neuleella. Itseäni ilahdutin saman joulun alla lopultakin valmistuneella neulemekolla, josta olen jo aiemminkin maininnut. Vieläkään en kerro siitä sen enempää. 😛

Joululahjaneule

Siskolleni tein raidallisen peruspuseron  Gjestalin Maija -langasta. Neiti valitsi itse värit ja toivoi samantyylistä kuin eräs ikivanha H&M:lta ostettu neulepuseroni. Ohjetta ei siis taaskaan ollut, ja kokokin taisi perustua arvioon. Mallitilkkua en ainakaan neulonut, joten katsoin varmaan tapani mukaan tiheyden lankavyötteestä, ja oletin tekeväni samankokoista. Hyvin toimivaksi todettu menetelmä. 😉 Käyttämääni puikkokokoa en muista varmaksi, mutta muistelisin käyttäneeni sileässä neuleessa 4 mm puikkoja (suositus langalle 3-3,5 mm). En kyllä millään muista myöskään paljonko puseroon meni lankaa. Valkoista kuitenkin jäi 50 g ja fuksiaa vajaa 150 g. Nyt kun vielä muistaisi kuinka paljon olin varannut niitä… Tämä pusero valmistui hyvissä ajoin, viimeistään aatonaattona… Ja olisin voinut aivan hyvin pitää sen itsekin, täytyy varmaan kinuta se takaisin, sitten kun jää siskolle pieneksi… 😉

Puserossa on helmassa ja hihansuissa n. 10 cm korkeat resorit joustinneuletta, samoin pääntien parisenttinen resori on 2 o, 2 n -joustinneuletta. Muutoin pusero on kainaloihin asti suorana neulottua sileää neuletta. Väriraidan korkeus on 4 kerrosta. Mukavan pirteä pusero ei ole liian paksua neulosta, koska lanka on suhteellisen ohutta ja käyttämäni puikot taas olivat suositusta paksummat. 🙂

 

 

Fuksiasta Maijasta sai vielä sukat seuraavalle joululle. Sukkien ohje muokattu Novitan 7 veljestä -lehdestä.

Fuksiasta Maijasta sai vielä sukat seuraavalle joululle. Sukkien ohje muokattu Novitan 7 veljestä -lehdestä.

Toinen TÄNKIMÄÄTEIN-pipo

Toinen TÄNKIMÄÄTEIN-pipo

Sain nyt viimeinkin toimitettua tilaajalleen jonkin aikaa valmiina odottaneen pipon, joka siis on historian toinen Tänkimäätein-pipo. Pipo on tehty Vikingin Ville -langasta, kaksinkertaisena, 7 mm puikoilla. Lankaa meni noin 85 grammaa (kukka mukaan luettuna). Nappi Dropsin valikoimasta (setrinappi). Ja edelleen piti tussilla kirjoittaa tuo teksti. Jospa sitä tässä jossain vaiheessa saisi aikaiseksi selvittää sen polttomahdollisuuden. Vinkkejä otetaan vastaan! 🙂

Kuva (kuten useimmat itseni ottamat) on otettu kännykän kameralla, joten laatu ei välttämättä ole paras mahdollinen. 😉 Kyllähän tuosta onneksi selvän saa, se riittäköön.

Seuraavia neuleita suunnitelmissa…

Seuraavana ohjelmassa tilaussukkia. Yhdet ovat jo valmiina. Tilatussa pitsineuletakissa on taas tauko meneillään aikataulujen vuoksi, joten täytyy keksiä jotakin muuta tekemistä. Jos uskaltaisi, voisi kurkata tuonne kaappiin, ja katsoa olisiko siellä joku sellainen isompikin keskeneräinen työ, joka olisi hyvä tehdä loppuun tässä välissä…
Pitsikaarroketunika

Pitsikaarroketunika

Pitsikaarroketunika kertaa kaksi – tai oikeastaan kolme

Ihastuin aikoinaan Novita Syksy 2009 -lehdessä olleeseen pitsikaarroketunikaan, ja sellainen piti tietenkin saada tehdä. Itselleni ja pikkusiskolle myös, lehdessä oli koot aikuiselle ja lapselle.

Siskon tunikan tein Novitan Katri -langasta. Lanka on 100 % akryyliä, mutta koska punaisen sävy on aivan täydellinen (ja lanka oli todella halpaa), en voinut olla ostamatta. Ja onhan tuo akryyli pehmeää, eikä takuulla pistele herkemminkään kutisevaa ihmistä. Ellei sitten satu olemaan allerginen sille. En muista paljonko Siirin tunikaan meni lankaa, mutta ainakin sitä jäi jäljelle ihan reilusti, sain siitä vielä mekonkin itselleni – mutta siitä lisää joskus myöhemmin. 🙂 Muistaakseni tunika oli sopiva jo silloin pari vuotta sitten kun se valmistui, mutta näyttääpä tuo mahtuvan vieläkin, vaikka hän onkin jo kasvanut pituudessa ohitseni.

Mielestäni tuo tunika käy hyvin sekä housujen että hameen kanssa ja on siten aika monikäyttöinen. Malli on todella helppo, pääasiassa sileää neuletta muutamilla kavennuksilla (aikuisten mallissa). Joustinneulehelmalla ja pitsikaarrokkeella. Kannattaa vaan kiinnittää huomiota kaarrokkeen alussa siihen, ettei luo hihaosan silmukoista liian tiukkoja.

Pitsikaarroketunika Novitan Katri -langasta.

Pitsikaarroketunika Novitan Katri -langasta.

Itselleni tein tunikan Novitan Metsänvihreästä Puro-langasta. Langanmenekki oli muistaakseni 250-300 g ja koko xs tai s. Tai xs/s...

Itselleni tein tunikan Novitan Metsänvihreästä Puro-langasta. Langanmenekki oli muistaakseni 250-300 g ja koko xs tai s. Tai xs/s…

Myöhemmin tein itselleni tunikan vielä Puro-langan Luumupuu-sävystäkin. Sukat ovat Novitan Rose Mohair -lankaa, ja niissä toistuu kaarrokkeen pitsikuvio.

Myöhemmin tein itselleni tunikan vielä Puro-langan Luumupuu-sävystäkin. Sukat ovat Novitan Rose Mohair -lankaa, ja niissä toistuu kaarrokkeen pitsikuvio.

Lisää arkistojen aarteita :)

Lisää arkistojen aarteita :)

Puuvillaneuletakki on alunperin esitelty vanhassa blogissa.

Puuvillaneuletakki ”omasta päästä”

Kun nyt kerta lähdin sille linjalle, että muistelen aiemmin tekemiäni töitä, niin kerronpa seuraavaksi eräästä neuletakista. Pikkusiskoni sai sen joskus joululahjaksi. Ja koska hän ei ole yhtä kova palelemaan kuin minä, päätin tehdä neuleen puuvillalangasta. En ollut koskaan aikaisemmin tosissani neulonut puuvillalangasta, joten oli mielenkiintoista huomata, miten erilaista se on kuin villa- tai villasekoitelangasta neulominen. Tämä neule valmistui muistaakseni aika joutuisasti lähinnä luentojen aikana. 😉

Ohjettahan minulla ei tälläkään kertaa ollut, ja kokokin taisi perustua aika pitkälti arvauksiin. Mutta onnistuin, ja siskoni sai sopivan neuleen. Tai ainakaan se ei ollut liian pieni. Langat ostin joskus jostain alennusmyynnistä, enkä valitettavasti enää muista minkä merkkinen lanka mahtoi olla kyseessä. Enkä sitäkään, kuinka paljon lankaa neuleeseen tarvittiin. Sen muistan, että olin varannut sitä hieman ylimääräistä, ja kaksi veljeni lasta saivat joskus myöhemmin samasta langasta tehdyt puput. Ja saattoi se kummitytön pupukin olla samasta langasta… Niistä kuitenkin lisää joskus myöhemmin. 🙂

Hihan keskellä kulkee palmikkoraita.

Hihan keskellä kulkee palmikkoraita.

Neuletakin alaosan tein normaalilla helmineuleella ja yläosan patenttina tai puolipatenttina, en enää muista. Raglanhihat olivat pääasiassa nurjaa neuletta, keskellä hihaa tosin kulkee palmikkoraita. Neuletakin kiinnitys hoituu kolmen napin avulla. (Yllättävää kyllä, en enää muista, mistä napit ovat peräisin – veikkaisin Eurokangasta). Huolittelin neuletakin alareunat ja etukappaleiden reunat virkkaamalla. Myös napinlävet on virkattu.

Neuletakki "omasta päästä".

Puuvillaneuletakki ”omasta päästä”.