Raitahaalari nallen korvilla Drops Cotton Merino -langasta

Raitahaalari nallen korvilla Drops Cotton Merino -langasta

Raitahaalari haluttiin varustaa nallen korvilla.

 

Raitahaalari nallen korvilla

(Juttu julkaistu alunperin vanhassa blogissa: http://tankimaatein.blogspot.com/2016/08/raitahaalari-nallen-korvilla.html.)

Viime viikon loppupuolella valmistui eräs pieni ja ihana tilaustyö, pääsin nimittäin taas vaihteeksi neulomaan ihan pientä villahaalaria. Tämä haalari haluttiin raidallisena ja nallen korvilla varustettuna. Pieniä haasteita neulomiseen antoi eräs noin kaksivuotias nassikka, joka päätti kokeilla saksia juuri tuohon kyseiseen neuleeseen. No, valmista kuitenkin lopulta tuli….

Lankana on Dropsin Cotton Merino, joka on todella miellyttävän pehmeää ja laadukkaan tuntuista lankaa. Käytin 3 mm, 3,5 mm ja 4 mm puikkoja. Hihojen ja lahkeiden resorit on neulottu 3 mm koivupuikoilla ja nappilistan ja hupun resorit 3,5 mm bambupuikoilla. Syy eri kokoisilla puikoilla tehtyihin resoreihin on yksinkertaisesti se, että en ole aiemmin omistanut 3 mm kokoisena kuin sukkapuikkoja ja en jaksanut alkaa pitkiä resoreita neulomaan lyhyillä puikoilla. Sileä neule on tehty 4 mm puikoilla (koivu ja KnitPro Cubics). Raidat ovat noin 2 cm korkuisia. Korvat virkkasin beigestä Cotton Merinosta 3 mm koukulla. Lankaa koko työhön meni vajaa 250 grammaa (ehkä noin 230 g). Beigeä noin 2,5 kerää ja valkoista vajaa kaksi kerää. Langan ja puikkojen lisäksi tarvitaan tietenkin kauniit napit (Tässä haalarissa on Virosta Türin kukkamarkkinoilta ostetut käsintehdyt puunapit) ja Tänkimäätein-merkki. Ja sitten vain neulomaan. Kovin kauhanhan tuollaisen pienen työn neulomisessa ei mene, jos kaikki sujuu niin kuin pitääkin. Pienistä haasteista huolimatta haalari ehti hyvin valmiiksi ennen kuin siihen puettava vauva loppuvuodesta syntyy. 🙂

Pienen "tapaturman" takia toisen hihan resori ja kaksi alinta raitaa piti tehdä uudestaan. En halunnut alkaa purkamaan koko yläosaa, joten neuloin hihansuun uudestaan toiseen suuntaan. Eroa ei onneksi huomaa kuin todella tarkassa syynissä.
Pienen ”tapaturman” takia toisen hihan resori ja kaksi alinta raitaa piti tehdä uudestaan. En halunnut alkaa purkamaan koko yläosaa, joten neuloin hihansuun uudestaan toiseen suuntaan. Eroa ei onneksi huomaa kuin todella tarkassa syynissä.
Haalarin tilaaja halusi huppuun korvat.
Haalarin tilaaja halusi huppuun korvat.
Logo löytyy toisesta lahkeesta.
Logo löytyy toisesta lahkeesta.

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

 

Haalarin alkuperäinen ohje täällä: Drops Little Blue Dream.

Jotain söpöä ja pientä

Jotain söpöä ja pientä

Tämä vauvan villahaalari on esitelty alunperin vanhassa blogissa.

Jotain söpöä ja pientä (vauvan villahaalari)

Kävin toukokuussa Pärnussa, ja siinä erään ruokapaikan ikkunasta tovin katselin kaipaavasti vieressä olevan lankakaupan ikkunassa näkyviä lankoja, kunnes oli pakko mennä hypistelemään niitä. Ihastuin päätä pahkaa Katian Cotton-Merino -lankaan, jota löytyi monessa ihanassa värissä. Lanka oli niin ihastuttavan pehmeää, että en voinut olla ostamatta jotain niistä. Värin valinta tuottikin sitten seuraavaksi päänvaivaa, koska kaikkia haluamiani en vain voinut ostaa. Lopulta päädyin farkunsiniseen, ja ostin lankaa muutaman kerän ajatuksena tehdä siitä jotain söpöä ja ihanaa. Eli todennäköisesti jonkun jutun – ehkä haalarin – jollekin pikkuiselle.

Minulla kun oli niin kovin vähän keskeneräisiä töitä, niin piti tuossa kesäkuun alussa ottaa vielä yksi työ puikoille, ja alkaa neuloa villahaalaria. Tein tämänkin haalarin saman Garnstudion ohjeen perusteella kuin edellisenkin villahaalarin, tosin en vieläkään ihan täysin ohjeen mukaan. Jo langan paksuus vaikutti sen, että jonkin verran piti soveltaa. Taisin tehdä pääasiassa noin 10 silmukkaa vähemmällä kuin mitä ohjeen pienimmässä koossa oli neuvottu. Haalarista tuli oikein söpö ja pieni ja se tuntuu niin ihanan pehmeältä, että ei pitäisi herkemmälläkään vauvalla olla nokan koputtamista.

Tarkemmat tiedot neuleesta

Lankaa haalariin meni vajaa 200 grammaa, eli neljä kerää riitti hyvin. Tällä kertaa ompelin nappejakin vain neljä (ylimmäiseen on poltettu TÄNKIMÄÄTEIN-logo). Neuloin haalarin pääasiassa 5 mm puikoilla, paitsi resoreissa käytin 4 mm puikkoja (hihojen ja lahkeiden suut KnitPro Cubicseilla ja nappilistat ja hupun reunus Novitan koivuisella pyöröpuikolla). Meinasin ensin tehdä lahkeista potkupukumaisen umpinaiset, ja hihoista ajattelin tehdä sellaiset, että ne saa ”suljettua” käännöksen avulla, mutta neulottuani toiseen lahkeeseen sukkaosan, totesin, että haalari näyttää kivemmalta juuri tuollaisenaan, joten purin sen pois ja annoin olla. Tämä kyseinen vauvan villahaalari on 43 cm pitkä ilman huppua ja hupun korkeus noin 20 cm.

Haalarin alkuperäinen ohje on Drops Little Blue Dream.

Vain vauva puuttuu!
Vain vauva puuttuu!
Pitsihihat – eli bolero / hihatin Drops Muskatista

Pitsihihat – eli bolero / hihatin Drops Muskatista

Pitsihihat, eli bolero / hihatin Drops Muskat -langasta.
 
Pitsihihat -teksti julkaistu alun perin vanhassa blogissa. Alkuperäinen juttu löytyy täältä: http://tankimaatein.blogspot.com/2016/02/pitsihihat.html.
 
 

Pitsihihat

Tämä neule valmistui jo noin kuukausi sitten, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa siitä vielä mitään tänne… On ollut muka kaikkea muuta sen verran. No, onhan tässä tosiaan lähipiirissä kahdet häät kuukauden kuluessa, ja molemmissa järjestelyissä olen lupautunut olemaan apuna… Häät riittänevät myös syyksi miksi tällainen neule piti tehdä. 🙂 Minähän en nimittäin hihattomassa mekossa tarkene, varsinkaan talvijuhlissa, joten hihat piti saada. Ja olin jo aikoja sitten löytänyt mukavan näköisen boleron / hihattimen / mikä sitten lieneekään ohjeen Novitan Kevät 2009 -lehdestä, jonka pääsin nyt vihdoin toteuttamaan hyvällä syyllä, omilla muutoksillani tietenkin. Ohjeessa neule taisi olla nimeltään Pitsikaitalehihatin.
 

Pieniä muutoksia alkuperäiseen ohjeeseen

 
Halusin tehdä neuleeseen pitkät hihat, joten ihan kirjaimellisesti en ohjetta olisi muutenkaan voinut noudattaa. Jonkin verran muitakin muutoksia siihen tuli, ainakin silmukkamääriin, mutta pohjana tuota ohjetta oli ihan hyvä käyttää. Langaksi valikoitui Dropsin Muskat, joka on todella kaunis, hieman hohtavaa 100 % puuvillalanka, ja sopivan paksuista neulottavaksi 4 mm puikoilla. Neule neulotaan hihansuusta hihansuuhun, ja itse ainakin tein hihat suljettuna neuleena. Resorit neuloin (8 krs 1 o, 1 n -joustinneuletta) 3 mm koivupuikoilla, pitsiosaa varten piti ottaa käyttöön metalliset 4 mm puikot, koska sen koon puiset sukkapuikot minulta vielä tuossa vaiheessa puuttui (nyttemminhän asia on korjaantunut, sillä viikonloppuna sain 4 mm KnitPro Cubicsit, joiden kestävyyttä en ole vielä ehtinyt kokeilla…). Selkäosaan sain taas käyttää koivuista 4 mm pyöröpuikkoa, ja samaa pyöröpuikkoa käytin myös tuossa viimeistelyresorissa, jonka kanssa meinasi tulla hieman jännät paikat…
 
Tilasin langat Adlibriksestä, ja lankamäärän valitsin summassa. 350 grammaa. No, se riitti juuri ja juuri. Tai oikeastaan sitä puuttui jokunen sentti, sillä viimeistelyresorin päättelykerroksessa lanka alkoi uhkaavasti osoittaa loppumisen merkkejä, ja viimeiset silmukat jäi päättelemättä normaalisti. Noin kymmenkunta silmukkaa toisen kainalon tienoolla on siis päätelty eri suuntaan ja neulomatta. Näin langanpäähän jäi vielä päättelyvara. Eikä sitä kukaan kuitenkaan käytössä huomaa. En edes minä itse.
Hihoissa on leveä pitsikuvio.

Hihoissa on leveä pitsikuvio.

Logo piti tietenkin jonnekin saada tungettua,  joten se päätyi toiseen hihaan.

Logo piti tietenkin jonnekin saada tungettua, joten se päätyi toiseen hihaan.

Neule on neulottu "poikittain", eli hihasta hihaan, ilman saumoja.

Neule on neulottu ”poikittain”, eli hihasta hihaan, ilman saumoja.

Edit 30.3.2016
 
Tältä hihatin näytti ”tositoimissa”. Neule tuntui mukavalta päällä ja lämmitti sopivasti – mutta ei liikaa – pikkupakkasella. Yllättävän paksu tuo oli, eli kapealinjaisen takin (jonka hihoissa ei juuri ylimääräistä tilaa ole) kanssa meinasi tulla ongelmia kirkonpenkissä. Tai no, ei varsinaisesti ongelmia, mutta hihatin olisi halunnut lähteä takin mukana pois. Vaikka ei kai sen pitäisi olla mikään ihme, kun lanka on kuitenkin aika paksua ja neuleen pintakaan ei ole sileä.

 

 

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

Huomioikaa noin 6 numeroa liian suuret miesten työsaappaat! Sopivat mielestäni erittäin hyvin asuun. :P  (vaihdoin kuitenkin toiset kengät vielä ennen lähtöä...)

Huomioikaa noin 6 numeroa liian suuret miesten työsaappaat! Sopivat mielestäni erittäin hyvin asuun. (vaihdoin kuitenkin toiset kengät vielä ennen lähtöä…)

Kirjoneulepusero – lankana Drops Karisma

Kirjoneulepusero – lankana Drops Karisma

Kirjoneulepusero Drops Karismasta. Alkuperäinen juttu (Kirjoneulepusero) julkaistu vanhassa blogissa, eli täällä.
 
 

Kirjoneulepusero – lankana Drops Karisma

 
Tein uuden ennätyksen. Villapaidan neulomisnopeudessa. Tämä paita valmistui nimittäin alle viikossa, joka on ainakin yhtä päivää lyhyempi aika kuin aiempi nopeusennätys, eli poolokaulusneule. Enkä siltikään käyttänyt kaikkea liikenevää aikaa neulomiseen, vaan luin samalla myös ainakin Kristiina Vuoren Neidonpaula -kirjaa (joka muuten oli ihan hyvä kirja). Lupasin Norjalaista-postauksessa, että voin ainakin harkita toisenlaisen kirjoneulekuvion tekemistä seuraavaan kirjoneuleeseen. Hetkisen harkittuani totesinkin, että taidanpa haluta omaan puserooni sellaisen hieman tähtimäisen kuvion, jonka olin bongannut ainakin Garnstudion verkkosivuilla olevissa neuleissa ja Eline Oftedalin Norjalaiskuviot -kirjassa. Halusin myös neuloa puseron ylhäältä alaspäin ja kokonaan suljettuna neuleena, joten etsiskelin ohjeita sellaiseen puseroon, mutta enpä löytänyt. Yhden Karisma-langasta ylhäältä alaspäin neulotun poropuseron ohjeen löysin, ja päätin muokata siitä itselleni ja haluamalleni kuviolle sopivan mallin (Oli siellä muitakin ylhäältä alas neulottujen puseroiden ohjeita, mutta tuon porokuvioisen puseron ohjeen olin jo joskus aiemmin tulostanut itselleni).
 

Mallina Drops Silver Stag -puseron ohje

 
Paidan yläosan kirjoneulekuviot tein poropaidan ohjeen mukaan, ja sitten valkoisten raitojen keskelle tein tuon haluamani kuvion hieman isompana kuin poropaidassa. Samoin hihansuissa ja helmassa toistin tuota poropaidan ylimmäistä kirjoneulekuviota. Kainaloiden jälkeen kavensin puseroa jonkin verran, ja helmaa varten taas levensin, joten paidasta tuli todella hyvin istuva. Paidan tein Dropsin Karismasta, päävärinä tummanpunainen (väri 48) ja kuvio luonnonvalkoisella (väri 01). Valkoista meni hieman yli 50 grammaa ja punaista hieman yli 400 grammaa, eli yhteensä noin 460 grammaa. Neuloin puseron resoreita lukuun ottamatta 4 mm puikoilla. Kauluksen ja helman resorit tein 3,5 mm ja hihansuiden resorit 3 mm puikoilla. Paitsi että hihansuiden viimeisessä kerroksessa ja päättelykerroksessa käytin 4 mm puikkoja, etteivät hihansuut kiristä.
 

Tuleekohan tästä hyvä vai ihan huono?

 
Ja perinteiseen tapaan paidan edetessä aloin epäillä, että mahtaakohan siitä tulla sellainen, josta tykkään… Väri on ainakin juuri sellainen niin kuin pitääkin, ja pidän tuosta kuviostakin, joten jos paidan malli on hyvä, niin miksi ei? Ja jos paita on tehty omien mittojen mukaan, niin luulisi tulevan sopiva. Jostain syystä silti aina epäilen. No, pari käyttökertaa paidalle on jo tullut, eikä se ainakaan vielä ole osoittautunut inhottavaksi. En malta laittaa sitä kaappiin, että voin aina tarpeen tullen ihastella sitä – ja miettiä, että olisiko sittenkin pitänyt tehdä tuo kohta hieman erilailla ja niin edelleen. No, on se oikeasti ihan kiva paita.
Valmis kirjoneulepusero.

Valmis kirjoneulepusero.

Siinä se nyt roikkuu. Logo löytyy helmasta.

Siinä se nyt roikkuu. Logo löytyy helmasta.

 
Edit 2019:
Puserosta tuli mieluinen, mutta jossain vaiheessa halusin siitä hieman väljemmän / rennomman, joten purin helman kainaloihin saakka, ja neuloin uudestaan hieman löysempänä. Muistaakseni puseroon piti lisätä hieman uuttakin lankaa, mutta se ei ollut ongelma, sillä tapani mukaan olin varannut jonkin verran ylimääräistäkin lankaa. Kirjoneulepusero olikin pitkään suosikkipuseroni, mutta nykyään saan talvisin käsivarsiini kutisevaa ihottumaa, joten en pysty pitämään Karismasta neulottua paitaa kuin todella kylminä päivinä. Niin, että puen alle pitkähihaisen kutittamattoman puseron. Joudun siis varmaan neulomaan itselleni uuden suosikkipuseron pehmeämmästä merinovillasta.
Harmaa torkkupeitto

Harmaa torkkupeitto

Harmaa torkkupeitto Novitan Sylvia -langasta.

Harmaa torkkupeitto

Viime vuoden elokuussa kirjoittelin haaveilevani muhkeasta torkkupeitosta, joka olisi tehty unelmaisen pehmeästä villa-silkkilangasta. Virkkasin silloin kokeeksi pari erilaista palaa. Juttu paloista löytyy täältä. Tänä syksynä harmaan sohvani innoittamana päätin vihdoin virkata torkkupeiton loppuun. Peittoon meni 18 isoäidinneliötä ja 17 kukkapalaa, ja koska villa-silkkilankaa oli rajoitettu määrä, virkkasin peittoon reunuksen kaksinkertaisesta 7 veljestä -langasta (kahdella eri harmaalla). Kaikkiaan peittoon meni lankaa noin 900 gramaa, josta 800 on Novitan Sylviaa. Kokoa torkkupeitolle tuli noin 125 x 180 cm, eli ihan hyvän kokoisen siitä sai. 🙂
Kukkapalan muodon vuoksi peitto on aika ilmava, mutta kyllä se silti tuntuu ihan mukavasti lämmittävän. Samoin kukkapalan vuoksi reunuksen tekeminen oli välttämätöntä, niin kuin valmiin torkkupeiton pingottaminenkin. Höyryttämään en sentään jaksanut ruveta, vaikka sekin olisi varmaan tehnyt ihan hyvää. Rajansa kaikella! 🙂
Palojen sommittelua ja yhdistelyä.

Palojen sommittelua ja yhdistelyä.

Pingotettavana.

Pingotettavana.

Ja vihdoin sohvalla kylmiä talvipäiviä odottamassa! :)

Ja vihdoin sohvalla kylmiä talvipäiviä odottamassa! 🙂

———

Edit 11.4.2017:

Näin jälkikäteen ajateltuna olisi hyvä tehdä jonkinlaiset lisäpalat tai jotain muuta ”täytettä” noiden kukkapalojen ja isoäidinneliöiden väliin, jotta saisi isoimpia aukkoja vähän pienemmiksi. Ehkä vielä jonain päivänä teen sellaisen päivityksen peittoon. Muuten se on kyllä ollut ihan mukava… 🙂 Täytelangaksi sopisi joku pehmeä lanka, ehkäpä Dropsin Baby Merino tai Alpaca, molemmista löytyisi aika hyvän sävyistä harmaata. Vaikka tuo Dropsin BabyAlpaca Silk olisi kyllä koostumukseltaan ylivoimaisen ihana, löytyisiköhän siitä sopivan väristä harmaata…?