mennessä Lankakauppa Tänkimäätein | 11.7.2018 | naisten neuleet, neulepuserot ja -takit, tilaustyöt
Mittatilausneuletakki Drops Merino Extra finesta ja erittäin tyytyväisen oloinen asiakas.
Mittatilausneuletakki Drops Merino Extra Fine -langasta
Tässä vihdoin esittelyä viime keväänä valmistuneesta mittatilaustyönä tehdystä neuletakista. Takki on neulottu asiakkaan mittojen ja toiveiden mukaan ilman ohjetta. Asiakas toivoi neutraalia ja ajatonta lantiomittaista neuletta, jossa on pitkät hihat kunnon resoreilla varustettuna. Lankavalinta oli helppo, sillä neule ei saanut kutittaa yhtään, ja lapsiperheessä neuleen on ehdottomasti oltava konepesun kestävä – Dropsin merinovillalangat täyttävät nämä molemmat kriteerit. Neule ei saanut olla liian paksu, mutta ei sen myöskään tarvinnut ihan fingering-paksuutta olla (tämä neulojan onneksi!), joten keskipaksu Merino Extra Fine oli sopiva kompromissi – siitä löytyi myös kauniimpi beigen sävy kuin hieman ohuemmasta Baby Merinosta. Beigen lisäksi värivaihtoehtona oli vaaleanharmaa, mutta lopulta vaalea beige (väri 08) miellytti asiakkaan silmää enemmän.
Neulojan toiveesta saumojen määrä neuletakissa on minimoitu, joten kaikki mahdolliset kohdat on tehty suljettuna neuleena ja esimerkiksi taka- ja etukappaleet yhtenä isona kappaleena kainaloihin asti. Neule on neulottu alhaalta ylöspäin ja raglanhihojen ansiosta yläosan pystyi tekemään kaarrokkeena – ja jälleen ilman saumoja. Toki kainalosaumat piti ommella, mutta yhtään pitkää saumaa neuleessa ei ole.
Neuletakkia sovitettiin tilaajalle yhden kerran, siinä vaiheessa kun kaarroke oli vielä hieman kesken. Samalla kerralla tarkastimme nappien paikat ja määrän (alkuperäinen olettamus 7-8 kpl oli hyvä – neuleeseen tuli 8 nappia). Sovituksen jälkeen neuloja oli tyytyväinen, sillä neuleesta näytti tulevan juuri oikean kokoinen, eikä yläosaakaan tarvinnut säätää, sen kun neuloi loppuun. Silti valmiin neuleen toimittaminen hieman jännitti, mutta onneksi asiakas vaikutti oikein tyytyväiseltä neuleeseensa!
Lisätietoja neuletakista
Mittatilausneuletakki on neulottu Drops Merino Extra Fine -langasta. Lankaa työhön meni yhteensä hieman alle 750 grammaa, eli 15 kerää. Neuletakki on kooltaan arviolta s/m -kokoinen. Nappeina on Drops Setrinapit (25 mm), ja ylimmästä napista löytyy tuttuun tapaan Tänkimäätein-logo. Mittatilausneuletakki on neulottu pääasiassa 4 mm puupuikoilla, hihansuun resoreissa on käytetty 3 mm puikkoja, jotta resoreista saisi riittävän napakat.
Neuletakin helmassa on 3 kerroksen korkuinen 1o, 1n -joustinneuleresori, ettei helma rullaudu. Myös pääntie on viimeistelty vastaavanlaisella 3 kerroksen resorilla. Hihansuissa 1o, 1n -joustinneuleresorin pituus on 13 cm. Nappilista (leveys n. 4 cm) on 2o, 2n -joustinneuletta. Joustinneule- ja raglansaumaosuuksia lukuunottamatta neuletakki on neulottu Molly-pintaneuleella. Molly on helppo ja kaunis pintaneulekuvio, jossa toistetaan kolmea kerrosta. En tiedä pintaneuleen alkuperää, neuleen tilaaja oli löytänyt sen jostain.
Molly-pintaneuleessa kaksi kerrosta on sileää oikeaa ja kolmas kerros 1 o, 1 n -joustinta. Nurjat silmukat tulevat aina samaan kohtaan. Tähän kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos neuloo neuleen muuten kuin suljettuna neuleena, kuten tässä neuletakissa tietenkin piti tehdä. Myös raglankavennuksissa sai kiinnittää huomioita nurjien silmukoiden (eli nurjalla puolella oikeiden) kohdistamiseen.
mennessä Lankakauppa Tänkimäätein | 29.3.2018 | lasten neuleet, neulepuserot ja -takit
Klompelompe Kuopus, palmikkokoristeinen villatakki pikkuprinsessalle.
Klompelompe Kuopus -villatakki Drops Baby Merino -langasta
Tällainen soma neuletakki valmistui viime vuoden viimeisenä työnä, ja nyt vihdoin olisi tarkoitus kirjoittaa jonkinlaista esittelyä kyseisestä neuleesta. Lanka on ohjeesta poiketen Drops Baby Merino, jonka paksuus oli suunnilleen sopiva ohjeeseen (ohjeenmukainen lanka olisi ollut ehkä himpun verran ohuempi, mutta ainakin omaan käsialaani Baby Merino sopi ilman erityisempiä sovelluksia silmukkamäärissä tai muussakaan). Villatakki on neulottu pääasiassa 3 mm puikoilla. Helman, hihansuiden ja kauluksen helmineuleosoissa on käytetty 2,5 mm puikkoja. 15 mm Drops Setrinappi (5 kpl) oli juuri sopivan kokoinen pieneen neuletakkiin. Neuletakin ohje löytyy Klompelompe – neuleita koko perheelle -kirjasta, ja siitä on 4 eri kokoa, pikkuvauvasta noin 2-vuotiaan kokoon saakka.
Neulomani villatakin koko on 6-12 kk ikäiselle, ja tämä kyseinen neuletakki meni joululahjaksi noin 9 kk ikäiselle neitoselle. Ainakin jouluna neuletakki oli tytölle vielä vähän iso, mutta tyttö taitaakin olla aika pienikokoinen. Mieluummin kuitenkin hieman liian iso kuin hieman liian pieni! Lankaa takkiin meni noin 120 grammaa, eli kolme kerää riitti hyvin. Neuletakki neulotaan ylhäältä alaspäin, ja se on pääasiassa sileää neuletta. Raglankaarroketta koristavat kauniit palmikkoraidat neuletakin etupuolella. Palmikkokuvio ei ole se kaikista tavallisin palmikko, mutta erittäin helppo malli kuitenkin – 4 kerroksen ja 10 silmukan mallikuvio on nopea oppia. Neule oli muutenkin mukavan simppeli tehdä, ja päättelyn tarve on tällaisessa mallissa vedetty minimiin, ja se miellyttää ainakin itseäni huomattavasti. Ja parasta kaikesta: lopputulos on klassisen kaunis ja ajaton. Tällaiset pienet neuleet ovat ohuellakin langalla ihanan nopeita tehdä!
Mikäli Kuopus-malli miellyttää, kirjasta löytyy myös ohjeet samaa sarjaa oleville villahousuille (todella söpöt!), kaulaliinalle, lapasille ja myssylle (hilkka). Lisäksi samaa palmikkoneuletta löytyy toisestakin myssystä ja aikuisen lapasista – ainakin! Tämä palmikollinen Kuopus-neulesetti on kirjassa toteutettu ”tyttöjen väreillä”, ja lisäksi kirjasta löytyy ”poikien väreissä” oma Kuopus-mallisto, jossa palmikkoneuleen tilalla on kahden kerroksen helmineuletta. Näiden lisäksi kirjasta löytyy myös paljon muita ihania neuleohjeita, kannattaa tutustua!
Kuopus-villatakki edestä.
mennessä Lankakauppa Tänkimäätein | 2.3.2018 | lasten neuleet, pipot / päähineet
Merinomyssy on sopivan pehmeä ja lämmittää mukavasti.
Merinomyssy vauvalle x 3
Olipa kerran ihan pieni vastasyntynyt vauva, jolla ei ollut yhtään sopivaa myssyä. Kaikki valmiit pipot ja lakit olivat ihan liian isoja ja tammikuussa oli kylmä. Niinpä vauva tarvitsi pipon, jonka ympärysmitta olisi noin 34 cm. Langaksi vauvan äiti valitsi Drops Baby Merinon, ja väritoiveena oli ruskea, ehkä valkoisella täydennettynä.
Meinasin ensin neuloa jonkun Klompelompe-myssyistä, mutta niiden ohjeissa ei näkynyt valmiin työn mitat, ja niissä on myös käytetty pääasiassa paksumpia lankoja, joten päädyin soveltamaan. Laskeskelin, että noin 80 silmukalla pitäisi Baby Merinosta tulla suunnilleen sopivan kokoinen. Tiesin, että vauvan isoveljelle syntymäpäivälahjaksi tehty puna-musta-valkoraidallinen merinovillapipo oli äidille mieluinen, joten päätin tehdä vauvan merinomyssyn samaan tyyliin, mutta ilman taitettavaa resoria. Tosin vauvan myssyyn tein joidenkin Klompelompe-myssyjen tyyliin päälaelle koristesolmun. Tehosteväriraidankin meinasin ensin tehdä, mutta jätin sen kuitenkin tekemättä, sillä vauvan myssyyn tuli niin paljon vähemmän raitoja (enkä oikein löytänyt täydellistä tehosteväriä).
Toiset kaksi myssyä lähtivät lahjaksi ulkomailla asuville suomalaisille kaksospojille, ja ne on neulottu alkuperäisen merinomyssyn mukaisiksi. Myssyt on neulottu sinisellä ja valkoisella Suomen värien mukaan – tosin sellaisen myönnytyksen tein, että käytin vaaleansinistä lankaa kirkkaamman ”Suomenlipunsinisen” asemesta. En halunnut tehdä kaksosille täsmälleen samanlaisia myssyjä, joten laitoin niihin värit eri päin. Nämä pipot olivat yllätys, joten jännitin hieman olisivatko ne sopivat, mutta onneksi saamani kuvan perusteella pipot näyttivät täydellisen sopivilta pienille pojille. 🙂
Toinen ja kolmas merinomyssy.
Näin syntyi merinomyssy
Merinomyssy on siis neulottu 80 silmukalla siten, että ensin noin 2-3 cm 1 o, 1 n -joustinneuletta 2,5 mm puikoilla, sitten puikkojen vaihto 3 mm puikkoihin ja yksi kerros oikein ja yksi nurin resorin värillä. Nurjan kerroksen jälkeen neuloin neljä kerrosta sileää toisella värillä, ja siiten taas yksi kerros oikein ja yksi nurin resorin värillä. Näitä kahta väriraitaa toistin, kunnes myssyn korkeus oli noin 10 cm. Sen jälkeen aloitin kavennukset neuloen edelleen myös väriraitoja.
Ensimmäisellä kavennuskerroksella neuloin koko ajan 6 silmukkaa oikein ja 2 oikein yhteen. Ensimmäisen kavennuskerroksen jälkeen neuloin 3 kerrosta oikein ilman kavennuksia. Toisella kavennuskerroksella neuloin 5 oikein ja 2 oikein yhteen. Toisen kavennuskerroksen jälkeen neuloin yhden kerroksen nurin ja kaksi oikein ilman kavennuksia. Kolmannella kavennuskerroksella neuloin 4 oikein ja 2 oikein yhteen ja jälleen kolme kerrosta ilman kavennuksia. Neljännen kavennuskerroksen jälkeen (3 normaalisti, 2 yhteen) tein enää vain yhden välikerroksen ennen seuraavaa kavennuskerrosta. Lopetin raitojen tekemisen seitsemän väriraidan jälkeen, ja jatkoin kaventamista alkuperäisellä langalla siten, että viimeisen valkoisen raidan jälkeen tuli vielä yksi kerros oikeaa ja nurjaa. Loput kavennukset tein kokonaan sileällä neuleella, kunnes jäljellä oli 10 silmukkaa.
Kavensin vielä kaksi silmukkaa, ja neuloin jäljelle jääneellä 8 silmukalla noin 9 cm pitkän putkilon. Tämän tötterön päättelin neulomalla 4 kertaa 2 oikein yhteen ja vetämällä langan silmukoiden läpi. Tein tötteröön solmun ja ompelin sen läpi pari pistoa samalla kun päättelin langat (ettei solmu aukea pesussa tai muuten vain vahingossa.) Lopuksi päättelin langat ja ompelin logon paikoilleen. Näin syntyi merinomyssy. Lankaa siihen meni noin 20 grammaa, noin 10 g / väri. Yksi kerä valkoista siis riitti hyvin näihin kaikkiin kolmeen myssyyn.
mennessä Lankakauppa Tänkimäätein | 12.1.2018 | koti & sisustus, Muut asusteet
Passipussi valmistui sopivasti ennen lomaa. 😉
Passipussi Drops Safranista – koukkuamisharjoitus
Olin jo pitempään miettinyt, että koukkuaminen olisi sellainen tekniikka, mikä pitäisi opetella, ja olin hankkinut kaksipäisen koukunkin sitä varten. Minulla olisi nimittäin odottamassa yksi tilaustyö, johon koukkuaminen voisi sopia tekniikaksi – en vain uskalla suoraan lähteä kokeilemaan koukkuamista siihen, joten vähän voisi harjoitella ensin, tehdä ikään kuin mallitilkun. Loppuvuodesta sitten keksin, että voisin kokeilla tekniikkaa ja tehdä passipussin, haaveissa kun siinsi kesäloma keskellä talvea. Tutustuin Lankatekniikoiden Käsikirjan koukkuamisohjeisiin, ja harjoittelin sitä sekä edestakaisena (yksi pää koukusta käytössä) että suljettuna (koukun molemmat päät käytössä). Tekniikka vaikutti koukuttavalta ja mukavalta, joten vähän ajan päästä päätin uskaltautua tositoimiin. Itse passipussiin minulla ei ollut mitään ohjetta olemassa, vaan tein vain ”omasta päästä”, ja tällainen siitä tuli.
Minulla sattui olemaan ylijäämälankana punaista ja valkoista Drops Safrania, ja ne värit sopivatkin hyvin fiilikseeni. Valkoista käytin perustana yksinkertaisena, ja kaksinkertaisella punaisella tein ”täytöt”. (Koukkuamistermit ovat hieman hakusassa, joten jospa näistä jotain tolkkua saisi.) Koukkuamiskoukkuni toinen pää on 4,5 mm ja toinen 4 mm. Luonnollisesti käytin isompaa päätä punaiseen ja pienempää valkoiseen lankaan. Pussin ulkopinta muistuttaa hauskasti räsymattoa. Erilaisiakin pintoja koukkuamalla olisi saanut tehtyä, mutta tuo kävi mielestäni hauskasti passipussiin, joten päädyin valitsemaan sen. Meinasin ensin ommella pussiin vuorikankaasta sisäpuolen (ja laittaa ehkä väliin jotain vahviketta), mutta toistaiseksi ainakin jätin sen tekemättä. Pitää lisätä jälkikäteen, jos tuntuu olevan tarvetta. Pussi tuntuu sen verran tiiviltä noinkin, ettei pitäisi olla pelkoa tavaroitten putoamisesta lankojen väleistä.
Koukkusin pussiin sulkemista varten läpän yksinkertaisella valkoisella, ja viimeistelin läpän reunuksen (ja tein napinlävet) ihan perinteisesti virkkaamalla 2,5 mm koukulla. Sulkemista varten ompelin pussiin kaksi Drops Setrinappia (20 mm). Lisäksi virkkasin kolminkertaisella langalla (1 valkoinen ja 2 punaista) noin 120 cm pituisen nauhan olkahihnaksi. Valmis passipussi on kooltaan noin 12 x 17 cm, eli passin lisäksi sinne mahtuu hyvin myös esimerkiksi kännykkä. Lankaa passipussiin meni yhteensä noin 50 grammaa, josta valkoista oli noin 20 g.
Uuden tekniikan opettelua.
Uuden tekniikan opettelua osa 2 – otetaan koukun molemmat päät käyttöön!
Homma alkaa sujua. Koukkuaminen koukuttaa!
Valmis passipussi! Sitten vain lomailemaan! 😀
Kuvat saa aukemaan suurempana klikkaamalla kuvaa.
mennessä Lankakauppa Tänkimäätein | 29.12.2017 | Kummipojalle neuleita, lasten neuleet
Kirjoneuleinen slipoveri Merino Extra Fine -langasta.
Slipoveri – kummipojalle neuleita osa 7
Tänä vuonna kysyin kummipojalta toiveita perinteisen joululahjaneuleen suhteen. Ensimmäisenä valittiin värit. Lanka oli itsestään selvästi joku merinovilla, ettei se kutita. Sininen ja valkoinen olivat ensimmäiset ja ainoat väritoiveet, ja eri sinisistä tuo Merino Extra Finen laivastonsininen (väri 27) oli mieluisin. Kun värit oli päätetty, katsoimme B-ryhmän langoilla tehtyjä lasten / poikien neuleita Garnstudion sivuilta. Seiland Jumper hihattomana ja vain kahdella värillä tehtynä oli lopullinen valinta. Sitten vain muokkaamaan ohjetta sopivaksi.
Seiland Jumper on neulottu ylhäältä alaspäin kaarrokkeena, ja arvelin, että slipoveri on helpompi neuloa alhaalta ylöspäin, joten kaikki kuviot piti neuloa ylösalaisin. Ja tietenkin puseron kuusi erilaista kirjoneulekuviota piti tehdä päinvastaisessa järjestyksessä. Yläosan kuvioinnin kehitin itse, koska kummipoika ei halunnut kahta alkuperäisen neuleen ylimääräistä tehosteväriä, enkä viitsinyt tehdä yläosaa kokonaan yksiväriseksi. Kaula-aukon ja hihansuiden kohdalla katsoin vinkkejä muista sopivan kokoisista Drops liivi-/slipoveriohjeista. Ainakin päällisin puolin valmis neule näytti melko sopusuhtaiselta. Käytössä en ole sitä vielä ehtinyt näkemään.
Lankaa slipoveriin meni yhteensä noin 250 grammaa. Tästä sinistä on noin 200 g ja valkoista 50 g. Slipoveri on neulottu pääasiassa 4 mm puikoilla, resoreissa on käytetty 3 mm puikkoja. Kaula-aukon ja hihojen resorit on vain vähän yli 1 cm korkuiset, että ei tarvitsisi aloittaa uutta kerää sinistä väriä. Ei tarvinnut – vielä noin 3 grammaa jäi jäljelle!
Neuletta oli ihan mukava tehdä, ja se valmistui melko nopeasti (kuitenkin viimeistelyt tein perinteisesti vasta ihan viimetipassa, eli aattoaamuna!). Kirjoneuleen kanssa saisi kuitenkin vielä vähän treenata, etenkin tuollaisissa pitemmissä lankajuoksuissa… Ettei tee liian tiukkaa tai löysää neuletta tai jätä liian pitkiä lankajuoksuja, ja etteivät ylimääräiset langat näy neuleen läpi väärissä kohdissa. Tai sitten vain pitää jatkossa tehdä neuleisiin ainoastaan pintaneulekuvioita. 😀 Valmiin työn silittäminen (tai oikeastaan puolivalmiin – silitin neuleen siinä vaiheessa kun kaula- ja hiha-aukkojen resorit enää puuttuivat) oli oikeastaan välttämättömyys, mutta se myös vähän korosti lankajuoksuja, ja sai valkoisen langan jonkin verran näkymään liikaa sinisen joukossa. Hassua kyllä, en huomannut samaa ongelmaa valkoisen langan takaa. Varmaan johtuu siitä, että siellä lankajuoksut olivat automaattisesti lyhyemmät.
Edelliset kummipojan joululahjaneuleet löytyvät täältä:
