Jakku ja myssy – Tilaussetti vauvalle

Jakku ja myssy – Tilaussetti vauvalle

Tällainen jakku ja myssy tilattiin ihan pienelle tyttövauvalle.

Lanka ja ohje

Asiakas kävi alkuvuodesta tilaamassa alustavasti jonkinlaisen neuleen vielä syntymättömälle tyttövauvalle, ja valitsi langaksi Drops Baby Merinon. Tuolloin ei vielä ollut tiedossa, minkälaista neuletta asiakas haluaa, ja oli puhe palata asiaan myöhemmin. Toukokuussa palattiin asiaan, kun mieluinen neulemalli oli löytynyt Kotiliesi Käsityö 5 / 2016 -lehdestä. Söpö jakku ja myssy -setti pääsi heti työn alle, sillä vauvalla oli laskettu aika mennyt jo muutama päivä sitten. Tilausneuletta olikin kätevä neuloa jääkiekkoa seuratessa ja messuilla edustaessa. 😉

Ohjeenmukainen lanka olisi ollut Sublimen Baby Cashmere Merino Silk, mutta saatavuussyistä vaihdoimme sen Dropsin Merino Extra Fineen, joka on ihanan pehmoinen, konepestävä 100 % merinovillalanka. Siis muutoin sama lanka kuin aiemmin valittu Baby Merino, mutta hieman paksumpi, ja tiheydeltään suunnilleen sama kuin ohjeenmukainen lanka. Lankaa koko settiin (koko: 0/6 kk) meni ihan vähän yli 200 grammaa. Myssyyn lankaa meni noin 42 grammaa ja jakkuun 163 grammaa. Langan lisäksi napit valittiin Dropsin valikoimasta. Myssyyn tuli yksi ja jakkuun neljä somaa helminappia.

Jakku ja myssy

Tällaiset pienten vauvojen neuleet ovat mukavia ja nopeita töitä tehdä, ja tämä työ oli siitäkin kiva, etten ollut ennen tehnyt juuri tällaisia. Neuleet aloitettiin neulomalla palmikkokaitale, joka tuli jakussa keskelle työtä poikittain, ja myssyssä etureunaan myös poikittain. Molemmissa osissa siis palmikkoneulekaitaleen molemmista pitkistä reunoista poimittiin silmukat ja jatkettiin neulomista toisin päin. Palmikkoneulekaitale ja sileän neuleen osuudet on neulottu 4 mm puikoilla ja ainaoikein-neuleiset reunukset 3 mm puikoilla. Jakun helmaa varten silmukoita lisättiin aika paljon palmikkokaitaleelta poimittujen silmukoiden lisäksi, joten helmaan tuli poimutus. Neuloessani helmaa ajattelin, että ohuempi tai muuten vain laskeutuvampi lanka toimisi tuossa mallissa paremmin, mutta silittämisen jälkeen helma laskeutui ihan kauniisti tälläkin langalla neulottuna.

Myssyyn tehtiin ohjeesta poiketen pieni lieri asiakkaan toiveesta. Ohjeessa palmikkokaitaleen etureunasta olisi poimittu vain sen verran silmukoita, että etureunaan olisi tehty pieni siisti ainaoikein-neulottu reunus (4 krs). Neuloin lierin ainaoikein-neuleena siten, että lisäsin silmukoita parin ensimmäisen kerroksen aikana reilummin (en muista määriä), jotta lieristä sai hieman aaltoilevan. Pari senttiä lieriä neulottuani päättelin silmukat aika tiukasti kaventaen samalla muutamia silmukoita molemmissa päissä. Vähän etukäteen jännitin miten lieri sopii tuon malliseen myssyyn, mutta kokonaisuudesta tuli mielestäni soma, ja tilaajakin tuntui oikein tyytyväiseltä – mikä on tietenkin pääasia! 🙂

jakku ja myssy merino extra fine -langasta

Vauvan jakku ja myssy Drops Merino Extra Fine -langasta.

myssy merino extra fine -langasta

Myssyyn tehtiin asiakkaan toiveesta pieni lieri.

Jakussa on neljä Helminappia (nekin Dropsin valikoimasta).

Jakussa on neljä Helminappia (nekin Dropsin valikoimasta).

Palmikkopipot alpakkalangasta (Drops Puna)

Palmikkopipot alpakkalangasta (Drops Puna)

Palmikkopipot alpakkalangasta. (Lanka Drops Puna)

 

Palmikkopipot alpakkalangasta

(Juttu julkaistu alunperin vanhassa blogissa: http://tankimaatein.blogspot.com/2017/01/palmikkopipot-alpakkalangasta.html.)

Tein joululahjaksi yhdelle veljelleni ja hänen vaimolleen pipot Dropsin Puna -langasta. Lanka on 100 % alpakkaa ja siis sekä lämmintä että pehmeää. Ja todella mukavaa neuloa. (Punasta on muuten tulossa keväällä lisää värejä, joten kannattaa pysyä kuulolla!) 🙂 Pipot ovat käytännössä samanlaiset, mutta toinen on tumman- ja toinen vaaleanharmaa. Vaaleanharmaasta tuli myös hieman isompi, joten sinne sopii hyvin isommatkin hiukset sisälle.

Pariskuntapipot
Pariskuntapipot
Sopivalta näyttää.
Sopivalta näyttää.

Pipon ohje löytyy Garnstudion sivulta, Finnley’s Hat -nimellä. Ja heti kun näin tuon pipomallin Garnstudion Facebook-sivulla, päätin että haluan tehdä sen jossain vaiheessa. Pipo on miesten mallistossa, mutta mielestäni se sopii kyllä naisellekin hyvin. Meinasin ensin tehdä vaaleaan pipoon jonkun tyttömäisen koristeen (rusetin tai kukan tai jotain), mutta en sitten viitsinyt alkaa revittelemään. Voihan sen lisätä sitten jälkikäteenkin jos se tuntuu kaipaavan.

Ohjeenmukainen lanka on Lima (villa-alpakka), mutta halusin tehdä sen hieman pehmeämmästä ja lämpimämmästä Punasta. Langat ovat samaa lankaryhmää, joten ohjetta ei edes tarvinnut sen kummemmin muokata. Tosin käsialastani johtuen vähensin silmukoita toiseen pipoon jonkin verran. Tein sen muistaakseni kokonaan 100 silmukalla. Tumman pipon tein kokonaan 3 mm puikoilla ohjeenmukaisella silmukkamäärällä, tosin jälkeen päin purin resorin ja tein sen uudelleen 100 silmukalla, koska vaaleasta piposta tuli mielestäni riittävän suuri. Vaaleassa pipossa tein resorin 3 mm puikoilla ja helmi- / palmikkoneuleosuuden 4 mm. Helmineule pääsee paremmin oikeuksiinsa vaalessa pipossa juuri noiden suurempien puikkojen vuoksi – vaikka varmaan värikin vähän vaikuttaa. Lankaa pipoihin meni noin 70 grammaa / pipo, eli noin 1,5 kerää.

Pipot olivat sopivat ja lahjansaajat tuntuivat tykkäävän niistä. He myös osasivat itse valita värit juuri niin päin kuin minäkin olin ajatellut. Laitoin pipot nimittäin yhteiseen pakettiin enkä nimennyt niitä sen kummemmin.

Dreams of Aran – miehen villapaita Drops Karismasta

Dreams of Aran – miehen villapaita Drops Karismasta

Dreams of Aran, eli miehen villapusero Drops Karismasta. Lisää kuvia jutun lopussa.
 
Juttu julkaistu alun perin vanhassa blogissa, eli täällä: http://tankimaatein.blogspot.com/2015/03/palmikoita-ja-kennoneuletta.html.
 
 
 

Dreams of Aran – miehen villapaita Drops Karismasta

Bongasin viime joulukuussa eräästä oululaisesta lankakaupasta poltetun oranssin väristä Karismaa (Drops). Totesin, että siinäpä kelvollisen värinen lanka, jotainhan siitä pitäisi saada tehtyä. Ja laitoin velipojalle kuvan siinä toivossa, että hän ymmärtäisi yskän ja hoksaisi tarvitsevansa juuri sen värisen neulepuseron. Ja niin kävi. Velipoika vastasi, että hänelle voisi tehdä siitä jonkun hienon neuleen. En ruvennut kuitenkaan lankoja vielä ostamaan, koska myymälässä ei ollut oikeaa väriä tarpeeksi miehen neuleeseen. Asiaa tuumittuamme ja neulemalleja etsittyämme totesimme, että Garnstudion sivuilta löytyi sopiva paitamalli (Dreams of Aran, ohje täällä), että eikun langat hankintaan. Tarve olisi noin 700 grammalle. Ohjeen mukaan. Helsingin lankakaupoista löytyi tuota väriä kuitenkin vain 650 grammaa, joten niillä päätettiin pärjätä. Ohjetta piti siis hieman fiksata, ja paidasta tehdä tyköistuvampi kuin mitä alun perin suunnittelimme.
 
Pääsin aloittamaan neuleen joskus helmikuun puolivälin paikkeilla, ja alkuun se edistyikin ihan kohtuullisesti. Mallineuleista johtuen neulominen oli hieman hidasta aina niillä kerroksilla, joilla silmukoita piti siirrellä, mutta onneksi pari välikerrosta oli aina pelkkää oikeaa. Neuloin nimittäin kainaloihin asti suljettuna neuleena. Jossain vaiheessa, kun vartalo-osa oli lähes valmis, tein ikävän havainnon, että minulla oli jossain neuleen puolivälin paikkeilla tullut virhe kennoneuleessa, ja pääsin purkuhommiin. Onneksi tässä tapauksessa selvittiin noin 8 silmukan täsmäpurulla, eikä koko neuletta tarvinnut purkaa 20 senttiä (eli noin 2 kerän verran lankaa…). Mutta kyllä se meinasi harmittaa, ja teki melkein mieli jättää koko neule kesken.
 

Satulahihat ensimmäistä kertaa kokeilussa

 
Seuraava ongelmakohta oli satulahihat. En ollut koskaan ennen tehnyt sellaisia, ja ohjeessa ei ollut kuvaa kuin etupuolelta, joten mietin ohjetta lukiessani, että mitä varten pitää tehdä niin ja näin, ja millaiset osien pitäisi olla valmiina. Ja se suurin ongelma: miten se toimii minun neuleessani, jonka koko ei ole ohjeenmukainen. Eli mitä muutoksia mittoihin ja silmukkamääriin minun pitäisi tehdä, ja missä vaiheessa neuletta. Tämä taas vaikutti neulomismotivaatioon, ja ajanpuutekin vaivasi, joten avaimenperäpöllöjä valmistui useampiakin sen sijaan, että olisin käyttänyt liikenevät hetket puseron neulomiseen. Yritin kyllä saada aikaa myös sille, että saisin joskus tuon neuleen pois puikoiltani, ja vähän jännitin, että minkäköhänlainen neuleesta mahtaakaan tulla. Toivottavasti hyvä, mutta epävarmuus sen asian suhteen oli varmaan jopa suurempi kuin raitapaitani kanssa!
 
Kirjaston käsityöillassa pohdimme neulomisongelmaani erään ihanan vanhemman rouvan kanssa, hänkään ei ollut moisia hihoja tehnyt, mutta yhdessä pähkäillessämme tulimme siihen tulokseen, että kannattaa koittaa ommella melkein valmis hiha paikoilleen. Niin teinkin kotiin päästyäni, ja totesin, että olipa hyvä, etten neulonut pidemmälle, sillä hiha oli juuri sopivan mittainen. Ainoastaan takakappaleen yläosaan tuleva kapea suikale piti vielä neuloa. Tämän havainnon jälkeen paita valmistuikin nopeasti. Sen verran korjattavaa ohjeeseen olisi, että jatkossa kannattaa pyöristää noita etu- ja takakappaleen olkapäille tulevia osia, jotta hihat saa istumaan paremmin, eikä neuleeseen tule muhkuroita. Vaikka kai ne saa piilotettua ompelemalla saumat hieman löysemmin. Tai muuten vain erilailla. Mutta helpointa olisi tietenkin neuloa osat valmiiksi sen muotoisiksi, että ne saisi suoraan reunasta ompelemalla asettumaan hyvin. (Tästä samasta syystä en pidä istutettujen hihojen tekemisestä neuleisiin!)
 

Lanka riitti

 
Nyt kun tuota valmista puseroa on katsellut pari päivää tuossa pöydällä, se alkaa jo näyttää ihan kivalta. Onneksi. Nimittäin ennen kuin pääsimme hihojen kanssa sovittamaan puseroa oikeasti, odotin jo lähes kauhulla miten kamala paidasta tuleekaan. Onneksi se oli turhaa, ja taisi se tilaajakin olla ihan tyytyväinen puseroon. Ihan valmiina hän ei tosin ole sitä vielä nähnyt muuta kuin kuvassa.
 
Ai niin. Lankaa jäi ihan vähän, eli sitä meni tuohon noin 620 grammaa. Hyvin siis riitti lanka! Käytin resoreihin (kaula-aukkoa lukuun ottamatta) 3,5 ja muuhun 4 mm puikkoja. Hihat on neulottu pääasiassa yhtäaikaa, eli niiden saumat piti ommella. Puserossa on kolmen erilaisen palmikkoneuleen lisäksi kennoneuletta ja pidennettyä helmineuletta sekä tietenkin väleissä nurjaa ja resoreissa joustinneuletta (helma ja hihansuut 2 o, 2 n, kaulus 1 o, 1 n). Niin ja vielä täytyy mainita, että ihan yksin en paitaa tehnyt, vaan jossain vaiheessa vartalo-osassa on melkein puoli kerrosta erään kaverin tekemää, hän halusi kokeilla neulomista näin kevyesti palmikkoneuleella. Yllättävän hyvin sujui käytännössä ensikertalaiselta. Ja tietenkin kyseessä oli kerros, jolla piti tehdä neljän silmukan palmikoiden kierrot ja kennoneuleen kierrot.
Dreams of Aran - VIHDOIN VALMIS!!

Dreams of Aran – VIHDOIN VALMIS!!

Viimeisessä kokeilussa. Kaula-aukon resori vielä vaiheessa.

Viimeisessä kokeilussa. Kaula-aukon resori vielä vaiheessa.

Purkamaankin pääsin. Kyllä se söi miestä. (Naista.)

Purkamaankin pääsin. Kyllä se söi miestä. (Naista.)

Tässä kaikki mitä jäi jäljelle. Ei liikaa!

Tässä kaikki mitä jäi jäljelle. Ei liikaa. 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

Virolaispaita pienoiskoossa, lankana Drops Karisma

Virolaispaita pienoiskoossa, lankana Drops Karisma

Virolaispaita pienoiskoossa, lankana Drops Karisma, kuten alkuperäisessäkin Virolaispaidassa.

 

Virolaispaita pienoiskoossa

 

(Juttu julkaistu alun perin vanhassa blogissa osoitteessa: http://tankimaatein.blogspot.com/2014/12/virolaispaita-pienoiskoossa.html.

 
Tein keväällä velipojalle punaisen palmikkoneuleen, johon inspiraation sain reilu vuosi sitten Tallinnalaisen putiikin ikkunassa näkemästäni neuleesta. Ilman ohjetta neulomani pusero saikin nimekseen Virolaispaita. Tuosta paidasta juttu löytyy täältä. Nyt tein tilaustyönä samasta langasta (Dropsin Karisma) lähes samanlaisen paidan – tosin aika paljon pienempänä (tämä lapsen pusero on noin kokoa 100 cm). Muutamia muutoksia puseroon tein, esimerkiksi isommat palmikot on tässä lapsen paidassa 9 silmukan levyisiä (miehen puserossa 12 silmukkaa) ja kauluksen neuloin puolipatenttina (alkuperäisessä 2 o, 2 n -joustinneuletta) – toiveena saada siitä hieman jämäkämpi. Lankaa meni noin 225 grammaa ja nappeja kolme. Alimpaan nappiin poltin tietenkin logoni.
 
Neuleessa on käytetty kahta erilaista palmikkoa (toisesta kaksi eri versiota).

Neuleessa on käytetty kahta erilaista palmikkoa (toisesta kaksi eri versiota).

Logo löytyy alimmasta napista, kuten "alkuperäisessäkin" paidassa.

Logo löytyy alimmasta napista, kuten alkuperäisessäkin paidassa.

Tämän mallin perusteella tein puseron.

Tämän mallin perusteella tein puseron.

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

Jälkeen päin ajateltuna (kommentti kirjoitettu 2019) puserosta olisi kannattanut tehdä hieman isompi, sillä se oli jouluna juuri sopiva saajalleen, ja koska lapset kasvavat aika vauhdilla, se jäi pieneksi melko pian. Onneksi neule kuitenkin säilyi hyväkuntoisena, joten alkuperäisen saajan pikkusisarukset pystyivät myös käyttämään puseroa. Karisma-lanka näyttää kestävän pesua ja aikaa todella hyvin. Toki se jonkin verran nukkaantuu, mutta nukat saa onneksi nypittyä pois.

Virolaispaita – eli miehen palmikkoneulepusero Karismasta

Virolaispaita – eli miehen palmikkoneulepusero Karismasta

Virolaispaita – eli miehen palmikkoneulepusero Drops Karismasta

Virolaispaita

Juttu on koottu vanhassa blogissa (tankimaatein.blogspot.com) julkaistuista blogiteksteistä Virolaispaita, Väliaikatietoja ja Kun on auktoriteettia ja KARISMAA, ei muuta kaipaakaan… Puserosta on maininta myös Katsaus tulevaan -postauksessa.

Tästä puserosta inspiroituneena neuloin oman versioni puserosta.

Paidan malliin inspiraatio löytyi Tallinnasta erään käsityö- / vaateputiikin näyteikkunasta. Ihastuin näytillä olleeseen puseroon niin, että oli pakko ottaa siitä kuva mukaan. Veljeni taas totesi, että hänelle saa tehdä sellaisen paidan. Punaisena. Joten kokeillaan, mitä siitä tulee. Ohjehan on taas tälläkin kertaa kehiteltävä itse. Onneksi mitat löytyvät tämän huivikauluspuseron ohjeen muokkauksista. Päädyimme yhteistuumin veljeni kanssa siihen, että punaisen puseron palmikkoneuleesta huomimatta teemme sen suunnilleen samoilla silmukkamäärillä kuin tuon valkoisenkin puseron. Valkoinen pusero on nimittäin löystynyt aika paljon käytössä… Toki voimme tarvittaessa noin viikon välein tarkistaa neuleen koonkin. Sillä varauksella, että Suomen armeija päästää velipojan edelleen joka viikonloppu lomille. 😉

Tässäpä maistiasia tulevasta puserosta, jonka tekemistä suunnittelin tässä postauksessa. Ompelin tänään olka- ja sivusaumat yhteen, jotta saamme sovittaa puseroa ihan oikeasti. Ja näytti sopivan täsmälleen. 🙂 Kyllä se vaan jaksaa ilahduttaa. Ihan täysin samanlaista Tallinnassa näkemäni puseron kanssa en kuitenkaan tee. 😉

Resorit on neulottu 3,5 mm puikoilla, muu 4,5 mm puikoilla. Tähän mennessä neulontatunteja on kertynyt noin 16. Tavoite olisi saada tulevan viikon aikana hihat ja kaulus tehtyä, vaan saapa nähdä miten on aikaa neuloa…

Hihaton palmikkopusero sovitettavana. Lanka Dropsin Karisma.
Virolaispusero valmiina. Ja sopi hyvin! :)

Virolaispusero valmiina. Ja sopi hyvin! 🙂

Palmikkopusero. Ohje omasta päästä.

Palmikkopusero. Ohje omasta päästä.