Passipussi Drops Safranista – koukkuamisharjoitus

Passipussi Drops Safranista – koukkuamisharjoitus

Passipussi valmistui sopivasti ennen lomaa. 😉

Passipussi Drops Safranista – koukkuamisharjoitus

Olin jo pitempään miettinyt, että koukkuaminen olisi sellainen tekniikka, mikä pitäisi opetella, ja olin hankkinut kaksipäisen koukunkin sitä varten. Minulla olisi nimittäin odottamassa yksi tilaustyö, johon koukkuaminen voisi sopia tekniikaksi – en vain uskalla suoraan lähteä kokeilemaan koukkuamista siihen, joten vähän voisi harjoitella ensin, tehdä ikään kuin mallitilkun. Loppuvuodesta sitten keksin, että voisin kokeilla tekniikkaa ja tehdä passipussin, haaveissa kun siinsi kesäloma keskellä talvea. Tutustuin Lankatekniikoiden Käsikirjan koukkuamisohjeisiin, ja harjoittelin sitä sekä edestakaisena (yksi pää koukusta käytössä) että suljettuna (koukun molemmat päät käytössä). Tekniikka vaikutti koukuttavalta ja mukavalta, joten vähän ajan päästä päätin uskaltautua tositoimiin. Itse passipussiin minulla ei ollut mitään ohjetta olemassa, vaan tein vain ”omasta päästä”, ja tällainen siitä tuli.

Minulla sattui olemaan ylijäämälankana punaista ja valkoista Drops Safrania, ja ne värit sopivatkin hyvin fiilikseeni. Valkoista käytin perustana yksinkertaisena, ja kaksinkertaisella punaisella tein ”täytöt”. (Koukkuamistermit ovat hieman hakusassa, joten jospa näistä jotain tolkkua saisi.) Koukkuamiskoukkuni toinen pää on 4,5 mm ja toinen 4 mm. Luonnollisesti käytin isompaa päätä punaiseen ja pienempää valkoiseen lankaan. Pussin ulkopinta muistuttaa hauskasti räsymattoa. Erilaisiakin pintoja koukkuamalla olisi saanut tehtyä, mutta tuo kävi mielestäni hauskasti passipussiin, joten päädyin valitsemaan sen. Meinasin ensin ommella pussiin vuorikankaasta sisäpuolen (ja laittaa ehkä väliin jotain vahviketta), mutta toistaiseksi ainakin jätin sen tekemättä. Pitää lisätä jälkikäteen, jos tuntuu olevan tarvetta. Pussi tuntuu sen verran tiiviltä noinkin, ettei pitäisi olla pelkoa tavaroitten putoamisesta lankojen väleistä.

Koukkusin pussiin sulkemista varten läpän yksinkertaisella valkoisella, ja viimeistelin läpän reunuksen (ja tein napinlävet) ihan perinteisesti virkkaamalla 2,5 mm koukulla. Sulkemista varten ompelin pussiin kaksi Drops Setrinappia (20 mm). Lisäksi virkkasin kolminkertaisella langalla (1 valkoinen ja 2 punaista) noin 120 cm pituisen nauhan olkahihnaksi. Valmis passipussi on kooltaan noin 12 x 17 cm, eli passin lisäksi sinne mahtuu hyvin myös esimerkiksi kännykkä. Lankaa passipussiin meni yhteensä noin 50 grammaa, josta valkoista oli noin 20 g.

Uuden tekniikan opettelua.

Uuden tekniikan opettelua.

Uuden tekniikan opettelua osa 2 - otetaan koukun molemmat päät käyttöön!

Uuden tekniikan opettelua osa 2 – otetaan koukun molemmat päät käyttöön!

Homma alkaa sujua. Koukkuaminen koukuttaa!

Homma alkaa sujua. Koukkuaminen koukuttaa!

Valmis passipussi! Sitten vain lomailemaan! :D

Valmis passipussi! Sitten vain lomailemaan! 😀

Kuvat saa aukemaan suurempana klikkaamalla kuvaa.

Goldenrod panta ja lapaset merinovillasta

Goldenrod panta ja lapaset merinovillasta

Nämä Goldenrod-asusteet tehtiin tilauksesta, Drops Lima-lanka korvattiin konepestävällä merinovillalla.

Goldenrod panta ja lapaset

Eräs vakioasiakas tilasi lahjaksi pannan (otsanauha) ja lapaset. Katselimme valmiita ohjeita Garnstudion sivuilta, ja Goldenrod-setti oli asiakkaalle mieluisin. Alkuperäinen ohje löytyy täältä. Settiin kuuluu myös kauluri, mutta se jätettiin tästä tilauksesta pois. Ohjeessa käytetty lanka on Drops Lima, mutta asiakkaan toiveesta setti neulottiin konepestävästä Merino Extra Fine -langasta.

Lapaset neulottiin ohjeen mukaan s/m -koossa, 3 ja 4 mm puikoilla. Lankaa yhteen lapaseen meni noin 38 grammaa, eli molempiin yhteensä 75-76 grammaa. Lapasmalli ei ole ainakaan omaan käteeni kaikista sopivin (paremmin istuvan saisi tekemällä peukalokiilasta hieman pitemmän samoilla silmukkamäärillä – eli neulomalla vähintään yhden lisäkerroksen lisäysten väliin), mutta ehdottoman positiivinen asia mielestäni on melko pitkät varret. Ei pitäisi ranteiden jäädä paljaaksi kovemmassakaan menossa.

Myös panta/otsanauha neulottiin s/m -koossa koon 4 mm puikoilla. Lankaa pantaan meni noin 33 grammaa. Asiakkaan toiveesta pantaan tehtiin vielä napilla kiinnitettävä lisäosa, jolla pannan etuosan saa kavennettua hieman kapeammaksi. Nappi oli tietenkin Tänkimäätein-logolla varustettu iso setrinappi. Lisäosa on neulottu ainaoikein neuleella 10 silmukalla. Napinläven kohdalta kavensin myös molemmista reunoista niin, että kärki on hieman suippo. Tähän lisäosaan lankaa meni muutama gramma. Kolme kerää lankaa riitti oivallisesti koko settiin.

Pantaan tehtiin asiakkaan toiveesta lisäosa, jonka avulla pantaa voi kaventaa edesstä.

Kaunis lehtikuvioinen pitsimalli oli helppo oppia. Mallikerta on 20 silmukkaa ja kahdeksan kerrosta.

Merinovillahaalari raidallisena ja yksivärisenä

Merinovillahaalari raidallisena ja yksivärisenä

Merinovillahaalari raidallisena ja yksivärisenä. Esittelyssä kaksi vuoden 2017 tilausneuletta.

Merinovillahaalari vauvalle x 2

Tässä siis esittelyssä kaksi tilaushaalaria, joista toinen on neulottu Dropsin Baby Merino– ja toinen Merino Extra Fine– langasta. Molempiin haalareihin valikoitui neutraali vaalean harmaa sävy, sillä vanhemmat eivät tienneet etukäteen tulevan lapsen sukupuolta. Harmaa on ajankohtainen väri myös sisustuksessa, joten miksei sitten vauvan vaatteissakin. Harmaa on myös huolettomampi vaihtoehto kuin esimerkiksi valkoinen, joka on toinen suosittu (neutraali) värivalinta vauvan vaatteisiin ja asusteisiin.

Kuvat saa aukemaan todellisessa koossaan klikkaamalla kuvaa.

Raidallinen haalari Baby Merinosta

Raidallinen haalari valmistui jo helmikuussa, ja tilaaja valitsi haalarilangaksi valikoimassamme olevista merinovilloista ohuimman, eli Baby Merinon. Haalarin pääväriksi valikoitui vaaleanharmaa, ja haalarin sileäneuleisiin osuuksiin haluttiin kapeahkoja luonnonvalkoisia raitoja. Haalarin ohje on muokattu tästä Garnstudion ohjeesta. Alkuperäinen ohje on paksummalle Merino Extra Fine -langalle tehty, mutta ohje on kohtuullisen helppo muokata sopivaksi toiselle langalle neuletiheyden avulla. Vertasin kyllä myös laskemalla saamiani silmukkamääriä Baby Merinosta neulottavien vauvanvaatteiden ohjeiden silmukkamääriin. Haalarista haluttiin vastasyntyneelle sopiva, eli tein haalarin suunnilleen koossa 50/56  cm. Tällainen pieni haalari on todella soma, mutta jää aika nopeasti pieneksi, varsinkin vähän isommalla vauvalla.

Haalarissa on viisi Drops setrinappia (25 mm), joista ylimmäiseen on poltettu TÄNKIMÄÄTEIN-logo. Lankaa haalariin meni yhteensä 194 grammaa, josta valkoista oli noin 53 g ja harmaata noin 140 grammaa. Haalari on neulottu 2,5 ja 3 mm puikoilla.

Raitahaalari on neulottu ohuesta Baby Merino -langasta.
Raitahaalari on neulottu ohuesta Baby Merino -langasta.

Yksivärinen haalari Merino Extra Fine -langasta

Yksivärinen harmaa haalari on neulottu Merino Extra finesta.
Yksivärinen harmaa haalari on neulottu Merino Extra finesta.

Yksivärinen haalari neulottiin alkuperäisen ohjeen (sama kuin raidallisessakin haalarissa) mukaisella Merino Extra Fine -langalla. Tämä heinäkuun alussa valmistunut haalari oli siinä mielessä nostalginen työ, että ihan ensimmäinen neulomani vauvan haalari oli myös vaaleanharmaasta Merino Extra Finesta neulottu (tuon ensimmäisen haalarin esittely löytyy täältä!). Tälläkään kertaa en neulonut ihan täysin ohjeen mukaan, vaan pieniä muutoksia tein; jätin mm. kaikki ainaoikeinneuletta olevat kohdat pois. Tähän haalariin laitettiin myös setrinappeja, kuusi kappaletta tällä kertaa. Haalari tilattiin ensin puolivuotiaan koossa, mutta haluttiinkin jälkikäteen hieman pienempänä, joten lahkeet ovat hieman leveämmät kuin normaalisti pienimmässä koossa. Resorien vuoksi tällä ei kuitenkaan ole merkitystä.

Lankaa tähän haalariin meni noin 290 grammaa. Haalari on neulottu 3 ja 4 mm puikoilla.

Tilaushaalari ja Klompelompe-solmupipo

Tilaushaalari ja Klompelompe-solmupipo

Tilaushaalari ja Klompelompe Solmupipo. Juttu julkaistu alun perin vanhassa blogissa. Alkuperäinen juttu luettavissa täällä.
 
 

Tilaushaalari ja Klompelompe Solmupipo

 
 
Eräs äiti tilasi (tyttö)vauvalleen talveksi villahaalarin valkoisesta Dropsin CottonMerino -langasta. Kaupan päälle lupasin hänelle valitsemansa pipon Klompelompe-kirjan ohjeista, toteutettuna joko samasta langasta haalarin kanssa, tai puuterin värisestä Dropsin Baby Merino -langasta tehtynä. Hän valitsi puuterin (todella kaunis, hennon vaaleanpunertava sävy) värisen solmupipon. Haalari päätettiin tehdä noin puolivuotiaan kokoisena, jotta menee koko talven. Pipo valmistui jo jokin aika sitten, ja haalarin viimeistelin keskiviikkona, joten voisin näin lauantain kunniaksi esitellä ne täällä.
 

Tilaushaalari Drops Cotton Merinosta

 
Tuo haalarin tekeminenhän alkaa olla jo aika tuttua puuhaa, niitä on tullut väkerrettyä jo useampiakin. Nytkin tein haalarin omaan tapaani, eli hieman poiketen alkuperäisestä ohjeesta. Ohjeen lanka on Merino Extra Fine, joka kuuluu samaan lankaryhmään (B) CottonMerinon kanssa, joten langanmuutosta varten ei tarvitse toteuttaa mitään erikoistoimenpiteitä. Lankaa tähän puolivuotiaan kokoon neuvotaan varaamaan 300 grammaa, ja tekemäni valmis haalari painoi 294 grammaa (napit toki lisäävät painoa jonkin verran), mutta yksi aloitettu kerä lankaa siis jäi jäljelle varatusta määrästä. Myssyä siitä ei olisi saanut, mutta lapasiin olisi voinut juuri ja juuri rittää. En ole kokeillut – enkä punninnut vielä viimeistelyä vailla olevia samasta langasta tehtyjä lapasia. Neuloin haalarin tuttuun tapaan 3 ja 4 mm koivupuikoilla, resoreihin 3 mm ja sileään osuuteen 4 mm puikot. Lahkeiden ja hihojen sileään osuuten käytin KnitPron Cubics puikkoja, ja täytyy kyllä taas sanoa, että on ne kyllä miellyttävät käytössä! Tuota haalaria neuloessa huomasin jossain vaiheessa, että ainakin tuo leikattu käsi meinasi välillä vähän ärtyä 3 mm puikkoja käytettäessä. En sitten tiiä vaikuttiko 4 mm puikkojen kulmikas muoto siihen, että niillä en vastaavaa havainnut.
 
Nappivaihtoehtoja oli aluksi useampiakin...

Nappivaihtoehtoja oli aluksi useampiakin…

Tilaaja valitsi Dropsin poltetut puunapit. Ylimmässä logo.

Tilaaja valitsi Dropsin poltetut puunapit (25 mm). Ylimmässä logo.

 

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

Valmis tilaushaalari on hieman isompi kuin edellinen tekemäni.

Valmis tilaushaalari on hieman isompi kuin edellinen tekemäni.

Klompelompe Solmupipo Drops Baby Merinosta

Pipon tein 2,5 ja  3 mm koivupuikoilla. Noissa kovassa käytössä olleissa 3 mm puikoissa alkaa nyt jo vihdoin havaita pientä taipumista. Pipossa ohjeenmukainen lanka on Sandnesin MerinoUll, joka on hieman valitsemaani lankaa paksumpi, joten pipossa piti miettiä hieman tarkemmin tuota toteutusta. Päädyin sitten siihen, että loin silmukoita 2-3 vuotiaan pipoon riittävän määrän ja toivoin sen riittävän. Jossain vaiheessa pipoa tehdessä hoksasin. että olinkin alkanut tehdä pipoa ohjeenmukaisen ja normalin helmineuleen välimuodolla, eli 2 s ja 1 krs -tyyliin, ohjeessa oli 2 s:n ja 2 krs:n helmineule. No, en viitsinyt siinä vaiheessa alkaa purkamaan ja tehdä uudestaan, sillä pinta näytti ihan kivalta tuossakin. 
 

Täsmäpurkua 

Saatuani pipon neulottua, huomasin, että edessä, aika keskellä pipoa, oli pieni silmukkaongelma (kaksi kerrosta oli otettu yhteen silmukkaan). Ensin ajattelin, ettei se haittaa minua, sillä en olisi millään viitsinyt purkaa jo päättelyä (ja sauman ompelua) vaille valmista pipoa. Päädyin kuitenkin tekemään pienen täsmäpurkutoiminnon ja katkaisemaan sen silmukan kohdalta langan päättelykerroksesta ottaen visusti viereiset silmukat puikolle talteen. Sitten vaan purin sen yhden silmukan kohdalta virhekohtaan saakka ja ”neuloin” sen uudestaan. Olen ennenkin huomannut, että virkkuukoukku on loistava apuväline  pudonneen silmukan nostamisessa, ja nyt huomasin, että kaksipäinen tunisialainen koukku on erinomainen apuväline helmineuleessa! Sain siis virheen korjattua siististi, ja olin tyytyväinen.
 
Sitten ei tarvinnut enää kuin jännittää, että onko pipon reunus liian tiukka. No, se taisi olla nyt juuri sopiva. Oli puhe katsoa tilanne uudestaan (ja korjata reuna tarvittaessa löysemmäksi) sitten kun vauvan pää kasvaa niin isoksi, että resori alkaa olla liian tiukka. Kivempi kuitenkin, että muutoin melko löysä pipo pysyy paikoillaan nyt. Lankaa pipoon meni muistaakseni 31 grammaa, eli 50 gramman kerä riitti oikein mainiosti.
Piti sitten kuitenkin korjata se yksi silmukka!

Piti sitten kuitenkin korjata se yksi silmukka!

Valmis pipo.

Valmis pipo.

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

Pipo oli juuri sopiva, ja haalarissa oli sopivasti kasvunvaraa, niin kuin pitikin.

Pipo oli juuri sopiva, ja haalarissa oli sopivasti kasvunvaraa, niin kuin pitikin.

Ei nuo 3 mm puikotkaan niin kovin pahasti ole taipuneet, ne ovat edelleen käytössä paljon miellyttävämmät kuin bambu- tai metallivastaavat. Nyt niillä on aloitettu Veteraanisukka, josta jo viime postauksessa mainitsin. On muuten hassua neuloa taas 7 veljestä -langasta, kun viime aikoina on  puikoilla ollut lähinnä vauvaneuleita, joiden langat ovat paljon pehmeämpiä. Mutta jospa sitä taas saisi käännettyä tuon sukkavaihteen päälle.
 
Täytyy nyt vielä mainita vielä sellainenkin seikka, että kun elokuun lopussa Lisää lankoja -postauksessa pohdin Drops jälleenmyyjäksi ryhtymistä, niin nyt on sitten otettu se askel, että ensimmäinen lankaerä on tilattu! Tervetuloa siis lankakaupoille joskus marraskuun puolella, kunhan saan langat hyllyyn.
Jotain söpöä ja pientä

Jotain söpöä ja pientä

Tämä vauvan villahaalari on esitelty alunperin vanhassa blogissa.

Jotain söpöä ja pientä (vauvan villahaalari)

Kävin toukokuussa Pärnussa, ja siinä erään ruokapaikan ikkunasta tovin katselin kaipaavasti vieressä olevan lankakaupan ikkunassa näkyviä lankoja, kunnes oli pakko mennä hypistelemään niitä. Ihastuin päätä pahkaa Katian Cotton-Merino -lankaan, jota löytyi monessa ihanassa värissä. Lanka oli niin ihastuttavan pehmeää, että en voinut olla ostamatta jotain niistä. Värin valinta tuottikin sitten seuraavaksi päänvaivaa, koska kaikkia haluamiani en vain voinut ostaa. Lopulta päädyin farkunsiniseen, ja ostin lankaa muutaman kerän ajatuksena tehdä siitä jotain söpöä ja ihanaa. Eli todennäköisesti jonkun jutun – ehkä haalarin – jollekin pikkuiselle.

Minulla kun oli niin kovin vähän keskeneräisiä töitä, niin piti tuossa kesäkuun alussa ottaa vielä yksi työ puikoille, ja alkaa neuloa villahaalaria. Tein tämänkin haalarin saman Garnstudion ohjeen perusteella kuin edellisenkin villahaalarin, tosin en vieläkään ihan täysin ohjeen mukaan. Jo langan paksuus vaikutti sen, että jonkin verran piti soveltaa. Taisin tehdä pääasiassa noin 10 silmukkaa vähemmällä kuin mitä ohjeen pienimmässä koossa oli neuvottu. Haalarista tuli oikein söpö ja pieni ja se tuntuu niin ihanan pehmeältä, että ei pitäisi herkemmälläkään vauvalla olla nokan koputtamista.

Tarkemmat tiedot neuleesta

Lankaa haalariin meni vajaa 200 grammaa, eli neljä kerää riitti hyvin. Tällä kertaa ompelin nappejakin vain neljä (ylimmäiseen on poltettu TÄNKIMÄÄTEIN-logo). Neuloin haalarin pääasiassa 5 mm puikoilla, paitsi resoreissa käytin 4 mm puikkoja (hihojen ja lahkeiden suut KnitPro Cubicseilla ja nappilistat ja hupun reunus Novitan koivuisella pyöröpuikolla). Meinasin ensin tehdä lahkeista potkupukumaisen umpinaiset, ja hihoista ajattelin tehdä sellaiset, että ne saa ”suljettua” käännöksen avulla, mutta neulottuani toiseen lahkeeseen sukkaosan, totesin, että haalari näyttää kivemmalta juuri tuollaisenaan, joten purin sen pois ja annoin olla. Tämä kyseinen vauvan villahaalari on 43 cm pitkä ilman huppua ja hupun korkeus noin 20 cm.

Haalarin alkuperäinen ohje on Drops Little Blue Dream.

Vain vauva puuttuu!
Vain vauva puuttuu!