Poolokaulusneule Drops Karisma -langasta
Poolokaulusneule Drops Karisma -langasta (kuvassa 1. päivän neulesaldo). Alkuperäinen juttu julkaistu vanhassa blogissa, eli täällä: tankimaatein.blogspot.com/2015/01/poolokaulusneule.html.
Poolokaulusneule Drops Karisma -langasta
Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.
Ruutupipolle kavereita, eli lapaset samaan tyyliin
Ruutupipolle kavereita, eli lapaset samaan tyyliin.
Ruutupipolle kavereita
Juttu julkaistu alun perin vanhassa blogissa, juttu löytyy täältä: http://tankimaatein.blogspot.com/2014/10/ruutupipolle-kavereita.html.
Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.
PS. Hilla kirjoitti tämän postauksen puolestani, koska minun piti leipoa suklaatorttua.
Oma kommentti postaukseen liittyen (julkaistu 3. marraskuuta 2014 klo 21.57)
”Itse asiassa lapasissa en käyttänyt heijastinlankaa, pipon resorissa sitä kyllä on tehosteena. Lapaset on siis neulottu kahdesta eri värisestä harmaasta Dropsin Karismasta ja Novitan 7 veljestä -langoista 3,5 mm puikoilla. Lankaa meni yhteensä noin 70 grammaa.”
Haarukkapitsibolero
Haarukkapitsibolero pörröisestä mohairlangasta.
Haarukkapitsibolero SandnesGarnin Kitten Mohairista
No niin, nyt se on valmis. Vihdoinkin. En ole uskaltanut tehdä sitä loppuun aiemmin, koska en vain millään tuntunut ymmärtävän miten tuon pitäisi toimia, ja miten siitä muka pitäisi tulla bolero. En ole edelleenkään varma, teinkö sitä oikein, mutta ainakin se noin muistuttaa edes vähän boleroa. Iso se kyllä on, ei se tuossa kirjan kuvassa näytä ollenkaan niin isolta! En sitten tiedä yhdistinkö kappaleet jotenkin hassusti, vai oliko minulla vain niin paljon isompi käsiala… Veikkaan, tai siis syytän käsialaa. Tämä bolero saattaisi siis olla joutilaana, jos joku tarvitsisi… 😉
Boleron vaiheista unelmasta toteutukseen olen kertonut aiemmin kahdessa postauksessa: Uusia ideoita ja unelmia sekä Haarukkapitsiä. Ohje boleroon löytyy kirjasta Lankatekniikoiden käsikirja (toim. Ritva Koskennurmi-Sivonen). Käyttämäni lanka oli ohjeenmukainen SandnesGarnin Kitten Mohair (Dropsin valikoimista vastaavantyyppisiä lankoja olisivat Kid-Silk ja Brushed Alpaca Silk), ohjeen arvio lankamenekistä oli 100 grammaa, todellinen menekki oli ehkä jotain 75 grammaa. Varastoistani ei löydy virkkuukoukkua kokoa 3,5 mm, joten käytin 4 mm koukkua. Tämä on tietenkin yksi syy siihen, miksi bolerosta tuli hieman isohko. En tosin tiedä haittaako se oikeasti mitään, näin sen saa kiinnikin tarvittaessa.
Haarukkapitsin tekeminen oli aivan helppoa ja mukavaa, tarvittavat pitsinauhat valmistuivat yllättävänkin nopeasti. Nauhat sitten aikansa odottivat, että yhdistäisin ne levyiksi, sekin vielä menetteli, sehän on melkein normaalia virkkaamista. Mutta sitten tulikin se hankala vaihe, eli boleron osien yhdistäminen. En kyllä vieläkään ymmärrä, miten voi olla muka niin vaikeaa käsittää tuo kohta ohjeesta! Mutta onneksi sekin vaihe on nyt (onnellisesti) takana.
Kuvat saa aukeamaan suurempana klikkaamalla kuvaa.
Pitsineuletakki Drops Alpaca -langasta
Pitsineuletakki Drops Alpaca -langasta
(Julkaistu alunperin vanhassa blogissa: http://tankimaatein.blogspot.com/2014/03/pitsineuletakki.html)
Tänään pääsin viimein eroon tilatusta pitsineuletakista, josta viimeksi olen kertonut tässä postauksessa. Kyseessä on siis omalla ohjeella tehty neule, joka on neulottu Dropsin Alpaca -langasta 4 mm puikoilla. Neuletakki on ollut valmiina suunnilleen kuukauden ajan, mutta erinäisistä syistä emme ole pystyneet aikaisemmin pitämään viimeistä neuletakkitapaamista. Tänään vihdoin oli sopiva aika, ja pääsin luovuttamaan neuletakin.
Neuleen viimeistely meinasi alkaa turhauttaa siinä vaiheessa, kun olin neulonut etukappaleiden reunuksen jo kaksi kertaa, enkä kelpuuttanut kumpaakaan. Ensimmäisellä kerralla tuli liian tiukka ja toisella liian löysä. Mallitilkku olisi ehkä ollut paikallaan… Ilman mallitilkkua kuitenkin mentiin ja kolmannella kerralla reunuksesta tuli riittävän hyvä. Tai siis kolmannen neulomiskerran ja pingottamisen jälkeen. Pääsin siis taas kokeilemaan jotakin sellaista lähes jokaisessa neuleohjeessa olevaa kohtaa, jota en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt. Tällä kertaa se ainakin kannatti, sillä reunuksesta sai siten hyvän. Kiinnitystä varten neuleessa on siis tuon rinnan alla olevan nyörin lisäksi yksi hakanen samalla korkeudella. Nahkainen Tänkimäätein-logo vielä helmaan viimeistelemään neuleen ilmeen. 🙂
Tilaaja joko oli neuleeseen erittäin tyytyväinen tai sitten vain hyvä näyttelemään. 😉 Toivoisin ja uskoisin, että hän oli oikeasti kovin tykästynyt neuleeseensa. Minua itseäni jännitti hieman tuossa kuukausi sitten, kun neule tuli valmiiksi, että mitähän tilaaja tykkää lopputuloksesta. Jännitys ehti sopivasti hälvetä tähän päivään mennessä. Otin kuitenkin vielä vähän lankaa ja neulan ym varusteita mukaan, että jos tarvitsee tehdä joitakin pieniä fiksauksia. Onneksi niitä ei tarvittu ja kyllähän se neule lopultakin näytti ihan hyvältä.
Hupullinen mekko
Hupullinen mekko – alunperin piti tehdä mekko ilman huppua, mutta suunnitelmat muuttuvat!
Hupullinen mekko Novitan Katri-langasta
Noniin, vihdoin aion kertoa tämän punaisen mekon tarinan. Olen jo aiemmin maininnut siitä ainakin tässä pitsikaarroketunikasta kertovassa postauksessa. Lanka on siis Novitan Katri akryylilankaa, ja tein siitä ensin pikkusiskolleni tunikan. Lankaa jäi yli ihan reilusti, joten totesin saavani siitä vielä itselleni mekon. Ohjetta minulla ei tietenkään ollut, mutta katsoin mallia silmukkamäärien suhteen juuri tuosta kyseisestä pitsikaarroketunikasta. Tein helmasta jonkin verran leveämmän ja aika paljon kavennuksia vyötärölle, sivusaumoihin. Rinnan alle tein nauhakujan langankiertojen avulla. Takakappaletta levensin hieman vyötärö-kainalo välillä, etukappaleessa taas enemmänkin (nauhakujan jälkeen) lisäilemällä silmukoita. Etukappaleen yläosan tein kietaisutyyppisesti. Ja yläosan hihoineen tietenkin kaarroketyylillä. Saumakohtiin laitoin pari nurjaa silmukkaa antamaan ilmettä. Eikä tarvinnut muistaakseni tehdä kuin kaksi kertaa tuo rintamus. Korkeintaan. 🙂
Aluksi tein mekosta huputtoman. Päättelin vain pääntien silmukat muutaman joustinneulekerroksen jälkeen. En kuitenkaan ollut tyytyväinen siihen, se kaipasi jotain. Joten jätin asian hautumaan ja neuleen käsityökoriin odottamaan. Vuodeksi tai pariksi. 2012 jouluksi halusin saada mekon valmiiksi, joten päätin tehdä siihen hupun. Poimin silmukat pääntieltä ja aloin neuloa. Hupun yläosan tein samaan tyyliin kuin kantapääkavennukset. Ja lopuksi vielä viimeistelin hupun ja kietaisuosan reunuksen joustinneuleella. Ja olin vihdoin tyytyväinen. 🙂
Nahkainen naru ja puuhelmet viimeistelivät mekon ilmeen. Halusin ehdottomasti mustan nahkanauhan, vaikka tiesin, ettei se kestä pesussa kovin hyvänä… Olen edelleen tyytyväinen nahkanauhaan, vaikka se onkin pesussa haalistunut aika paljon. Koska laiskuuttani en ole jaksanut sitä irrottaa mekosta ennen pesua. Mekko on kuitenkin mukava ja edelleen melko ahkerassa käytössä kylmänä vuodenaikana. Väri on IHANA.
Takaa mekko näyttää tältä. Sileää neuletta oli hyvä neuloa samalla kun teki jotain muuta. Muutoin tuollaisia laajoja sileitä pintoja ei oikein jaksaisi neuloa…
Sukat ovat Novitan Tempo -lankaa. Pitsikuvio sama kuin tässä pitsikaarroketunikassa.