Pitsibolero x 2 – juhlamekon kaveriksi

Pitsibolero x 2 – juhlamekon kaveriksi

mennessä | 30.6.2017 | bolerot, naisten neuleet

Etenkin talvella hihaton juhlamekko kaipaa jonkinlaista boleroa tai muuta asustetta kaveriksi, joten boleroita ei kai koskaan voi olla liikaa. Sitäpaitsi pitsibolero on aina ajankohtainen asuste.

Pitsibolero x 2 juhlamekon kaveriksi

Maaliskuussa oli uusimman veljentyttäreni ristiäiset ja vapun tienoolla tuoreimman kummityttöni ristiäiset, joten boleroille on ollut käyttöä. Niitä oli minulla jo ennestäänkin useampia vaihtoehtoja vaatekaapissa, mutta niin vain päädyin neulomaan uudet molempiin juhliin (helmikuiset ystäväpariskunnan häät menivät sentään ”vanhalla” bolerolla). Veljentyttären ristiäisiin halusin musta-valkoisen mekon kaveriksi jotain ihanaa ja hempeää, joten bolerolangaksi valikoitui Drops Puna. Olin jo pitkään halunnut tehdä jotain tuosta nimenomaisesta sävystä, johon ihastuin päätäpahkaa heti kun näin sen ensimmäisen kerran. Kummitytön ristiäisiin halusin pirteän boleron sini-valkoisen mekon kanssa, joten kirkkaanpunainen Drops Safran oli selvä valinta.

Marcia-bolero Punasta

Olin joskus bongannut Garnstudion sivuilta Marcia-boleron mallin, ja päättänyt vielä joskus tehdä itselleni sellaisen boleron. Ohjeenmukainen lanka on Drops Muskat, ja koska se on samanpaksuinen kuin Puna, josta olin päättänyt neuloa ristiäisboleron, Marcia oli helppo valinta boleron malliksi. Tosin vilukissana halusin hieman vähemmän kesäisen boleron, joten kasvatin hihapituutta hieman. Muuten neuloin boleron ohjeen mukaan. Lankaa 3/4-hihaiseen boleroon meni noin 210 grammaa. Bolero on ihanan pehmeä ja lämmin, ja muutenkin mielestäni oikein soma. Tosin 2-vuotias veljenpoikani totesi bolerosta hieman pahoitellen, että ”Oijoi, tähän on tullut reikä!”.

Marcia-pitsibolero Drops Puna alpakkalangasta.
Marcia-pitsibolero Drops Puna alpakkalangasta.
 
Kamelia-pitsihihatin Drops Safranista.
Kamelia-pitsihihatin Drops Safranista.

Kamelia-hihatin Safranista

Tämän neuleohjeen löysin Garnstudion sivuilta etsiessäni sopivaa mallia hieman keväisemmälle bolerolle (hakuvaihtoehtona A-lankaryhmän langat). Kamelia-hihatin oli sopivan mielenkiintoinen malli kevään toiselle bolerolle. Neuloin boleron tällä kertaa ilman omia muutoksia, ja s/m-kokoiseen boleroon meni aika tarkkaan tuo ohjeenmukainen 200 grammaa. Ihan vähän (näköjään 5 grammaa) lankaa jäi yli. Tästäkin bolerosta tuli oikein kiva; en vain keksinyt mitään paikkaa, mihin logon saisi järkevästi, joten se vielä puuttuu. Toinen käytössä havaittu haaste on reunan lievä rullautuminen; niskassa tämä ei haittaa, mutta alareunassa se vähän harmittaa. Silittämisestä huolimatta helma tahtoo alkaa rullautumaan. Tykkäänkin resorihelmoista enemmän siksi, että ne ovat huolettomampia sen suhteen. Tällainen puuvillaneule on muuten todella mukava päällä, ja sopii Suomen kesäsäihin oikein hyvin – ei ole kuuma, mutta tarvittaessa vähän lämmittääkin!

Lyhythihainen bolero Classic Yarnin King Kid Silkistä

Lyhythihainen bolero Classic Yarnin King Kid Silkistä

mennessä | 8.10.2016 | bolerot, naisten neuleet

Lyhythihainen bolero  -teksti on julkaistu alun perin vanhassa blogissa. Alkuperäinen juttu luettavissa täällä.

 

Lyhythihainen bolero Classic Yarnin King Kid Silkistä

Tässä oli taas (syyskuun lopussa) yhdet häät ystäväpiirissä, ja ajattelin, että olisihan se hauska saada uusi bolero sen ”vanhan” luottomekkoni kanssa, joka oli ollut minulla jo kaksissa häissä tänä vuonna – molemmilla kerroilla eri boleron kanssa. Maaliskuun häissä mekon kaverina oli ihana punainen silkkimohair-hihatin ja elokuisissa häissä juhlia varten päivitetty versio pinkistä vastaavasta. Silkkimohair taitaa olla Se Juttu, sillä tässäkin tekstissä pääosassa on silkkimohair.
 
Tällä kertaa langaksi valikoitui kaunis oranssin sävyinen Classic Yarnin King Kid Silk, josta neuloin mohairhupparin pari vuotta sitten. Lankaa oli (ja on edelleenkin) vähän jäljellä, joten pääsin töihin heti idean saatuani. En viitsinyt etsiä mitään ohjetta boleroon, sillä halusin ihan yksinkertaisen – tyyliin hihatin, eli poikittain neulottavan, jonka hihansuihin ja reunukseen tulee joustinneuletta. Ajattelin ensin tehdä pitkähihaisen tai 3/4 hihaisen, koska syksy, mutta hihansuusta tuli sen verran löysä (en tietenkään viitsinyt laskea silmukkatarvetta etukäteen, vaan loin niitä summassa), että päätinkin tehdä lyhythihaisen. En nimittäin sitten kuitenkaan halunnut liehuvahihaista boleroa/hihatinta, vaikka joskus niin ajattelinkin. Lisäsin hihan jälkeen varmuuden vuoksi muutamia silmukoita (muistaakseni 5) selkäosan alareunaan, että takaosa ei jää liian lyhyeksi.

Bolero taas häiden teemavärissä

Neuloin boleron 5 mm puikoilla (hihat koivuisilla sukkapuikoilla suljettuna neuleena) ja lankaa siihen meni noin 25 grammaa. Se on siis varsin kevyt vaatekappale. Ihme kyllä, maltoin tehdä koko boleron (paitsi tietenkin resorit) sileänä neuleena ja siis täysin ilman pitsiä! Mietin toki ensin pitsineuletta, mutta ajattelin, että koska sekä pinkki että punainen ovat pitsineuleisia, niin voisi tällä kertaa tehdä sileän. Isoilla puikoilla ja ohuella langalla neuleesta toki joka tapauksessa tulee hieman reikäinen (pitsimäinen), joten arvelin sen riittävän.
 
Sain boleron hyvissä ajoin häitä edeltävänä iltana valmiiksi, mutta kuitenkin vielä noin tunti ennen lähtöä viimeistelin takahelman resoria. Pujotin siis taakse alareunaan kaksinkertaisen langan, jotta resorin saa asettumaan kauniisti eikä se törröttäisi mihinkään suuntaan. Tein sen nimittäin aika löysästi, ettei siitä tulisi ainakaan liian tiukka, niin kuin pinkissä kävi. Ja tietenkin harkitsin siinä vielä ennen lähtöä, että pitäisikö kuitenkin laittaa se hyväksi havaittu pinkki (siksikin, että siinä on pidemmät hihat…). En vaihtanut, ja olin ihan tyytyväinen ratkaisuuni (lyhyistä hihoista ja viileähköstä säästä huolimatta juhalapaikalla tarkeni ihan hyvin), vaikka sainkin häissä paljon humoristisia kommentteja värivalinnastani, häissä oli nimittäin teemavärinäkin oranssi – mitä en tiennyt etukäteen. Hoksasin muuten, että värivalintani osui aika hyvin kohdilleen myös muissa tämän vuoden silkkimohairbolerohäissä (elokuun häissä teemaväri oli vaaleanpunainen, boleroni pinkki ja maaliskuun häissä boleroni oli sävy sävyyn pöydissä olevien ruusujen kanssa…)
Muistin jopa kuvata boleron sitten juhlien jälkeen!

Muistin jopa kuvata boleron sitten juhlien jälkeen!

Boleron päivitys – vanhan neuleen uudistaminen

Boleron päivitys – vanhan neuleen uudistaminen

mennessä | 11.9.2016 | bolerot, naisten neuleet

Boleron päivitys -teksti on julkaistu alun perin vanhassa blogissa. Alkuperäinen teksti täällä!

 

Boleron päivitys – vanhan neuleen uudistaminen

Boleroita-postauksessa esittelin liudan aiemmin tekemiäni boleroita. Yksi niistä pääsi päivitettynä versiona edustamaan serkkutytön elokuisiin häihin. Ja se ei tietenkään ollut se bolero, jonka kerroin jääneen hieman keskeneräiseksi. Keskeneräinen bolero odottaa edelleen yhdessä korissa viimeistelyä – tai todennäköisemmin purkamista / uudelleen tekemistä tai jotain… Tämän alkuperäisen boleron neuloin neljä vuotta sitten mummoni 80-vuotisjuhliin. Nyt alkuvuodesta (veljeni häihin) ostamani mekon kanssa bolero ei oikein sellaisenaan passannut, sillä takaosa oli mekon malliin nähden liian lyhyt, joten päivitys oli paikallaan.

Niinpä neuloin boleroon joustinneulereunuksen aiemman ainaoikeinneuleisen reunan lisäksi. Tämä päivitys tapahtui sujuvasti matkalla häihin muutaman sadan kilometrin päähän Pihtiputaalta. Onneksi ei tarvinnut itse ajaa.

Neuloin 6,5 cm korkuisen reunuksen muistaakseni 3 mm koivuisella pyöröpuikolla 1o,1 n – joustinneuleella. Ja lankahan on siis Austermannin Kid-Silk. Reunuksen langanmenekkiä en osaa sanoa, mutta koko kapistuksessa on lankaa noin 50 grammaa, eli kahden kerän verran. Tuo silkkimohair on kyllä edelleenkin vain niin ihanan tuntuista että! Voin suositella. Tosin ”karvaa” siitä irtoaa jonkin verran, mutta siitähän ei onneksi tarvitse välittää.

Reunus ehti mukavasti valmiiksi matkan aikana.

Reunus ehti mukavasti valmiiksi matkan aikana.

Alkuperäinen bolero - aikana ennen reunusta.

Alkuperäinen bolero – aikana ennen reunusta.

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla niitä.

EDIT 2019:

Tein boleron uuden reunuksen päättelykerroksesta hieman liian tiukan, olisi pitänyt päätellä isommilla puikoilla tai tehdä välisilmukoita päättelykerrokseen. Liian tiukka reuna ja ohut lanka on hieman huono yhdistelmä, sillä joskus kovassa käytössä olleen boleron reunasta katkesi lanka jostain silmukasta, ja nyt bolero on odottamassa korjaamista ja löysempää päättelykerrosta. Ei ole ollut kovin kova kiire sen kanssa, sillä muutama muukin bolero sattuu vaatekaapista löytymään.

Pitsihihat – eli bolero / hihatin Drops Muskatista

Pitsihihat – eli bolero / hihatin Drops Muskatista

mennessä | 15.2.2016 | bolerot, naisten neuleet

Pitsihihat, eli bolero / hihatin Drops Muskat -langasta.
 
Pitsihihat -teksti julkaistu alun perin vanhassa blogissa. Alkuperäinen juttu löytyy täältä: http://tankimaatein.blogspot.com/2016/02/pitsihihat.html.
 
 

Pitsihihat

Tämä neule valmistui jo noin kuukausi sitten, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa siitä vielä mitään tänne… On ollut muka kaikkea muuta sen verran. No, onhan tässä tosiaan lähipiirissä kahdet häät kuukauden kuluessa, ja molemmissa järjestelyissä olen lupautunut olemaan apuna… Häät riittänevät myös syyksi miksi tällainen neule piti tehdä. 🙂 Minähän en nimittäin hihattomassa mekossa tarkene, varsinkaan talvijuhlissa, joten hihat piti saada. Ja olin jo aikoja sitten löytänyt mukavan näköisen boleron / hihattimen / mikä sitten lieneekään ohjeen Novitan Kevät 2009 -lehdestä, jonka pääsin nyt vihdoin toteuttamaan hyvällä syyllä, omilla muutoksillani tietenkin. Ohjeessa neule taisi olla nimeltään Pitsikaitalehihatin.
 

Pieniä muutoksia alkuperäiseen ohjeeseen

 
Halusin tehdä neuleeseen pitkät hihat, joten ihan kirjaimellisesti en ohjetta olisi muutenkaan voinut noudattaa. Jonkin verran muitakin muutoksia siihen tuli, ainakin silmukkamääriin, mutta pohjana tuota ohjetta oli ihan hyvä käyttää. Langaksi valikoitui Dropsin Muskat, joka on todella kaunis, hieman hohtavaa 100 % puuvillalanka, ja sopivan paksuista neulottavaksi 4 mm puikoilla. Neule neulotaan hihansuusta hihansuuhun, ja itse ainakin tein hihat suljettuna neuleena. Resorit neuloin (8 krs 1 o, 1 n -joustinneuletta) 3 mm koivupuikoilla, pitsiosaa varten piti ottaa käyttöön metalliset 4 mm puikot, koska sen koon puiset sukkapuikot minulta vielä tuossa vaiheessa puuttui (nyttemminhän asia on korjaantunut, sillä viikonloppuna sain 4 mm KnitPro Cubicsit, joiden kestävyyttä en ole vielä ehtinyt kokeilla…). Selkäosaan sain taas käyttää koivuista 4 mm pyöröpuikkoa, ja samaa pyöröpuikkoa käytin myös tuossa viimeistelyresorissa, jonka kanssa meinasi tulla hieman jännät paikat…
 
Tilasin langat Adlibriksestä, ja lankamäärän valitsin summassa. 350 grammaa. No, se riitti juuri ja juuri. Tai oikeastaan sitä puuttui jokunen sentti, sillä viimeistelyresorin päättelykerroksessa lanka alkoi uhkaavasti osoittaa loppumisen merkkejä, ja viimeiset silmukat jäi päättelemättä normaalisti. Noin kymmenkunta silmukkaa toisen kainalon tienoolla on siis päätelty eri suuntaan ja neulomatta. Näin langanpäähän jäi vielä päättelyvara. Eikä sitä kukaan kuitenkaan käytössä huomaa. En edes minä itse.
Hihoissa on leveä pitsikuvio.

Hihoissa on leveä pitsikuvio.

Logo piti tietenkin jonnekin saada tungettua, joten se päätyi toiseen hihaan.

Logo piti tietenkin jonnekin saada tungettua, joten se päätyi toiseen hihaan.

Neule on neulottu "poikittain", eli hihasta hihaan, ilman saumoja.

Neule on neulottu ”poikittain”, eli hihasta hihaan, ilman saumoja.

Edit 30.3.2016
 
Tältä hihatin näytti ”tositoimissa”. Neule tuntui mukavalta päällä ja lämmitti sopivasti – mutta ei liikaa – pikkupakkasella. Yllättävän paksu tuo oli, eli kapealinjaisen takin (jonka hihoissa ei juuri ylimääräistä tilaa ole) kanssa meinasi tulla ongelmia kirkonpenkissä. Tai no, ei varsinaisesti ongelmia, mutta hihatin olisi halunnut lähteä takin mukana pois. Vaikka ei kai sen pitäisi olla mikään ihme, kun lanka on kuitenkin aika paksua ja neuleen pintakaan ei ole sileä.

 

 

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

Huomioikaa noin 6 numeroa liian suuret miesten työsaappaat! Sopivat mielestäni erittäin hyvin asuun. :P (vaihdoin kuitenkin toiset kengät vielä ennen lähtöä...)

Huomioikaa noin 6 numeroa liian suuret miesten työsaappaat! Sopivat mielestäni erittäin hyvin asuun. (vaihdoin kuitenkin toiset kengät vielä ennen lähtöä…)

Kirjoneulepusero – lankana Drops Karisma

Kirjoneulepusero – lankana Drops Karisma

mennessä | 22.12.2015 | naisten neuleet, neulepuserot ja -takit

Kirjoneulepusero Drops Karismasta. Alkuperäinen juttu (Kirjoneulepusero) julkaistu vanhassa blogissa, eli täällä.
 
 

Kirjoneulepusero – lankana Drops Karisma

 
Tein uuden ennätyksen. Villapaidan neulomisnopeudessa. Tämä paita valmistui nimittäin alle viikossa, joka on ainakin yhtä päivää lyhyempi aika kuin aiempi nopeusennätys, eli poolokaulusneule. Enkä siltikään käyttänyt kaikkea liikenevää aikaa neulomiseen, vaan luin samalla myös ainakin Kristiina Vuoren Neidonpaula -kirjaa (joka muuten oli ihan hyvä kirja). Lupasin Norjalaista-postauksessa, että voin ainakin harkita toisenlaisen kirjoneulekuvion tekemistä seuraavaan kirjoneuleeseen. Hetkisen harkittuani totesinkin, että taidanpa haluta omaan puserooni sellaisen hieman tähtimäisen kuvion, jonka olin bongannut ainakin Garnstudion verkkosivuilla olevissa neuleissa ja Eline Oftedalin Norjalaiskuviot -kirjassa. Halusin myös neuloa puseron ylhäältä alaspäin ja kokonaan suljettuna neuleena, joten etsiskelin ohjeita sellaiseen puseroon, mutta enpä löytänyt. Yhden Karisma-langasta ylhäältä alaspäin neulotun poropuseron ohjeen löysin, ja päätin muokata siitä itselleni ja haluamalleni kuviolle sopivan mallin (Oli siellä muitakin ylhäältä alas neulottujen puseroiden ohjeita, mutta tuon porokuvioisen puseron ohjeen olin jo joskus aiemmin tulostanut itselleni).
 

Mallina Drops Silver Stag -puseron ohje

 
Paidan yläosan kirjoneulekuviot tein poropaidan ohjeen mukaan, ja sitten valkoisten raitojen keskelle tein tuon haluamani kuvion hieman isompana kuin poropaidassa. Samoin hihansuissa ja helmassa toistin tuota poropaidan ylimmäistä kirjoneulekuviota. Kainaloiden jälkeen kavensin puseroa jonkin verran, ja helmaa varten taas levensin, joten paidasta tuli todella hyvin istuva. Paidan tein Dropsin Karismasta, päävärinä tummanpunainen (väri 48) ja kuvio luonnonvalkoisella (väri 01). Valkoista meni hieman yli 50 grammaa ja punaista hieman yli 400 grammaa, eli yhteensä noin 460 grammaa. Neuloin puseron resoreita lukuun ottamatta 4 mm puikoilla. Kauluksen ja helman resorit tein 3,5 mm ja hihansuiden resorit 3 mm puikoilla. Paitsi että hihansuiden viimeisessä kerroksessa ja päättelykerroksessa käytin 4 mm puikkoja, etteivät hihansuut kiristä.
 

Tuleekohan tästä hyvä vai ihan huono?

 
Ja perinteiseen tapaan paidan edetessä aloin epäillä, että mahtaakohan siitä tulla sellainen, josta tykkään… Väri on ainakin juuri sellainen niin kuin pitääkin, ja pidän tuosta kuviostakin, joten jos paidan malli on hyvä, niin miksi ei? Ja jos paita on tehty omien mittojen mukaan, niin luulisi tulevan sopiva. Jostain syystä silti aina epäilen. No, pari käyttökertaa paidalle on jo tullut, eikä se ainakaan vielä ole osoittautunut inhottavaksi. En malta laittaa sitä kaappiin, että voin aina tarpeen tullen ihastella sitä – ja miettiä, että olisiko sittenkin pitänyt tehdä tuo kohta hieman erilailla ja niin edelleen. No, on se oikeasti ihan kiva paita.
Valmis kirjoneulepusero.

Valmis kirjoneulepusero.

Siinä se nyt roikkuu. Logo löytyy helmasta.

Siinä se nyt roikkuu. Logo löytyy helmasta.

 
Edit 2019:
Puserosta tuli mieluinen, mutta jossain vaiheessa halusin siitä hieman väljemmän / rennomman, joten purin helman kainaloihin saakka, ja neuloin uudestaan hieman löysempänä. Muistaakseni puseroon piti lisätä hieman uuttakin lankaa, mutta se ei ollut ongelma, sillä tapani mukaan olin varannut jonkin verran ylimääräistäkin lankaa. Kirjoneulepusero olikin pitkään suosikkipuseroni, mutta nykyään saan talvisin käsivarsiini kutisevaa ihottumaa, joten en pysty pitämään Karismasta neulottua paitaa kuin todella kylminä päivinä. Niin, että puen alle pitkähihaisen kutittamattoman puseron. Joudun siis varmaan neulomaan itselleni uuden suosikkipuseron pehmeämmästä merinovillasta.
Kirjoneuletta – pipo ja lapaset Drops Karismasta

Kirjoneuletta – pipo ja lapaset Drops Karismasta

mennessä | 11.4.2015 | Muut asusteet, naisten neuleet, pipot / päähineet

Kirjoneuletta -teksti on julkaistu alunperin vanhassa blogissa. Jutun voi lukea täällä.
 
 

Kirjoneuletta – pipo ja lapaset Drops Karismasta

 
Jäi sitä Karismaa omasta raitapaidasta ja tilatuista virolaispaidoista sen verran yli, että jotain pientä niistä vielä voisi saada. (Tumman)sininen, valkoinen ja punainen on jo pitkään ollut väriyhdistelmä, josta pidän erittäin paljon, joten oli luontevaa päättää yhdistää nuo puseroiden jämälangat yhteen työhön. Varsinkin kun olin jo pidemmän aikaa ihaillut Garnstudion sivuilla erästä tiettyä kirjoneulekuviota, jollaista löytyi hieman erilaisina variaatioina puseroiden lisäksi pipoista ja lapasista ja taisipa olla sukissakin. 🙂 Valitsin niistä pipon harjoituskappaleeksi, koska ihan oikeaa kirjoneuletta en ole niin hirveästi tullut tehneeksi. Alkuperäinen pipon ohje (Drops Colorado) löytyy täältä. Minun piti tietenkin ihan normaalisti hieman muokata ohjetta (vähensin silmukoita, ja siitä syystä jouduin toisen mallikuvion muokkaamaan suuremmaksi). Voin kyllä suositella kirjoneuleista kiinnostuneille tuota Garnstudion neulemallien Norjalaista-osiota, sieltä löytyy vaikka mitä kaikkea ihanaa!
 
Neuloin siis pipon Drops Karisma -langasta 3 mm koivupuikoilla. Pipo valmistui lankalauantaina noin 20 km ennen Enoa (päättelyä vaille valmiiksi siis), ja koska paluumatkakin oli yhtä pitkä ja tarvitsin taas jotain järkevää tekemistä – ja lankojakin oli vielä jäänyt, päätin tehdä myös lapaset. Lapasten kuvio on mukailtu pipoon muokkaamastani kuviosta. Pipoon meni lankaa noin 90 grammaa, josta vajaa 50 grammaa punaista ja lapasiin yhteensä noin 70 grammaa.
Ensimmäistä ruutupiirrosta piti hieman muokata, että saa silmukkamäärät sopimaan paremmin omiin mittoihin.

Ensimmäistä ruutupiirrosta piti hieman muokata, että saa silmukkamäärät sopimaan paremmin omiin mittoihin.

Valmis pipo. Ja sinne muuten mahtuu hiuksetkin kyytiin.

Valmis pipo. Ja sinne muuten mahtuu hiuksetkin kyytiin!

Lapasissa tein pienen kuvion myös peukalokiilaan ja peukaloon (sekä sisä- että ulkosivulle).

Lapasissa tein pienen kuvion myös peukalokiilaan ja peukaloon (sekä sisä- että ulkosivulle).

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvaa.

 

Ja vieläkin niitä lankoja jäi! Punaista vain ihan pieni määrä, valkoista hieman enemmän ja sinistä melkein koko 50 grammaa (olisiko siitä metrin verran mennyt). Että saapa nähdä vieläkö joskus tulee sininenkin kirjoneulepipo…

 

Edit 2019: Tuli tehtyä myös sininen kirjoneulepipo vieläpä saman kuun aikana. Sinisestä piposta löytyy esittely täältä: https://www.tankimaatein.fi/sininen-kirjoneulepipo/.