Tupsupipot kukkajoustinneuleella – äidille ja tyttärelle

Tupsupipot kukkajoustinneuleella – äidille ja tyttärelle

Tupsupipot äidille ja tyttärelle. Lapsen pipossa lankana Drops Cotton Merino ja aikuisen pipossa kaksinkertainen Drops Baby Merino.

 

Tupsupipot kukkajoustinneuleella – äidille ja tyttärelle

Röyhelöhaalaria varten varattua Drops Cotton Merino -lankaa jäi hieman ylimääräistä (vähän yli yksi kerä), joten sille piti keksiä jotain käyttöä. Arvelin langan riittävän esimerkiksi myssyyn, ja vinkkasin, että minulla olisi vaaleanpunainen ja luonnonvalkoinen kankaita.comista tilattu tekoturkistupsu joutilaana. Klompelompe – ihania neuleita lapsille -kirjasta löytyi mukavan oloinen ohje joustinneuleiseen korvaläpälliseen tupsumyssyyn, sovittiin että fiksataan myssyä sen verran, että korvataan alkuperäisen ohjeen 2 n, 3 o -joustinneule täsmälleen samalle silmukkamäärälle sopivalla kukkajoustinneuleella (ohje Hääräämöstä, tässä suora linkki: https://www.haaraamo.fi/2018/03/kukkakuvioinen-joustinneule-syntyy-helposti-ilman-apupuikkoa-ohjevideo.html) ja langasta tehdyn tupsun sijaan laitetaan luonnonvalkoiseen myssyyn vaaleanpunainen tekoturkistupsu. Muutoin noin 1-vuotiaan myssy on tehty aika tarkasti Klompelompen myssyn ohjeella, paitsi lankana tietenkin ohjeesta poiketen Dropsin Cotton Merino. Lapsen pipoon meni lankaa noin 60 grammaa ja se on neulottu kokonaan 4 mm puikoilla.

Aikuisen pipo

Myös pikkuneidin äiti hoksasi tarvitsevansa pipon, ja ensin oli puhe tehdä hänelle esimerkiksi Onnelin ja Annelin pipo valkoisella tupsulla. Hän halusi lämpimän ja muhkean pipon ja puhtaan valkoinen väri oli mieluisin, joten sovittiin, että neulon pipon kaksinkertaisesta Drops Baby Merinosta (sen väri 01 oli kaikista valkoisin myymälästäni löytyvä merinovillalanka). Lapsen pipon valmistuessa päätimme, että palmikkokuvion sijasta myös aikuisen pipoon tulee kukkajoustinneuletta, sillä pinta on niin kauniin näköistä. Ja johan noita Onnelin ja Annelin pipoja tuli neulottua neljä, joten ei haitannut yhtään tehdä välillä erilaista.

Tähän pipoon tein ensin Onnelin ja Annelin pipon tyylisen taitettavan 2 o, 2 n -joustinneulereunuksen (pituus n. 12-13 cm) sadalla silmukalla, resorin jälkeen lisäsin muutaman silmukan ja neuloin pipon loppuosan kukkajoustinneuleella. Kavennukset pyrin tekemään niin, että kukkakuvioinen neule jatkuu mahdollisimman pitkälle. Loput kavenuksista johtuvat sileät neuleet jäävät tupsun alle piiloon. En muista minkä korkuinen pipon kukkajoustinneuleosuus oli ennen kavennuksia, mutta tein siitä suunnilleen omaan päähäni (ympärys n. 56 cm) sopivan kokoisen. Lankaa tähän pipoon meni n. 130 grammaa. Resorin alku (n. 1 cm) ja loppu (n 6 cm) on neulottu 4 mm puikoilla, reosrin keskiosassa ja pipon kukkajoustinneuletta olevassa osassa käytin 5 mm puikkoja.

Lapsen tupsupipo valmiina. Tuli juuri sopiva!

Lapsen tupsupipo valmiina. Tuli juuri sopiva!

Myssy ja haalari tositoimissa. Kiitos kuvasta ja julkaisuluvasta pikkuprinsessan äidille!

Myssy ja haalari tositoimissa. Kiitos kuvasta ja julkaisuluvasta pikkuprinsessan äidille!

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla kuvia.

Lapsen pipo nurjalta puolelta.

Lapsen pipo nurjalta puolelta. Neulepinta on ihan kivan näköinen näinkin päin!

Aikuisen pipossa on taitettava joustinneulereunus.

Aikuisen pipossa on taitettava joustinneulereunus.

Tupsupipot kukkajoustinneuleella ja tekoturkistupsulla koristeltuna.

Tupsupipot kukkajoustinneuleella ja tekoturkistupsulla koristeltuna.

Tupsuista ja neulepinnasta

Näissä tupsuissa ei ollut kumilenkkejä kiinnitystä varten, joten ne on ommeltu tiukasti kiinni pipoon. Toivottavasti pipoja ei tarvitse hirveästi pestä, sillä en tiedä miten hyvin nuo tekoturkistupsut kestävät pesua. Pesuohjeessa kyllä luvataan tupsun kestävän 30 asteen hienopesu. Jonkin verran niistä irtosi karvaa siinä ommellessa, mutta uskoisin, että karvanlähtö johtui tupsujen melko kovakouraisesta käsittelystä, eikä karvoja irtoa normaalissa käytössä.

Kukkajoustinneuleen neulominen oli jo tuttua, sillä tein siskolleni villasukan varret kukkajoustinneuleella joskus reilu vuosi sitten (esittely täällä). Tälläkin kertaa kukan terälehtien lenkkien pituudet meinasivat aiheuttaa haasteita. Voi olla, että tuli jopa tehtyä vähän turhankin pitkät lenkit toisinaan, mutta ihan siisti tuosta lopputuloksesta kuitenkin mielestäni tuli. Jopa kaksinkertaisella langalla tehdystä tuli ihan kivan näköinen, vaikka ensin vähän jännitin, että tuleeko lenkeistä epämääräiset kahden langan vuoksi. Valmiina neule on mielestäni todella sievän näköistä, mutta neuloessa se tuntui välillä aika puuduttavalta. Siksi jätinkin vielä avoimeksi minkälaisen tupsupipon teen itselleni – resori tosin on jo valmiina. Luultavasti päädyn johonkin muuhun neulepintaan tällä kertaa. Onneksi voi jättää asian hautumaan siksi aikaa kun tekee tilausneuleita.

Merihenkinen raitapaita – kummipojalle neuleita osa 9

Merihenkinen raitapaita – kummipojalle neuleita osa 9

Merihenkinen raitapaita on neulottu Drops Cotton Merino -langasta.

 

Merihenkinen raitapaita – Kummipojalle neuleita osa 9

Kummipoika on saanut tähän mennessä joka joulu joululahjaksi jonkinlaisen neulepuseron/ -takin tai vastaavan. Vuonna 2019 vuorossa oli Drops Cotton Merino -langasta neulottu raitapaita. Inspiraationa paidalle toimi aikoinaan itselleni Drops Karisma -langasta neulomani raitapaita, kummipojan puseroon vain sovittiin laittavamme resorit sinisiksi, omassa puserossani ne ovat valkoiset. Omassa puserossani on koristeena toisella olalla kolme ankkurinappia, halusin ne siihen ihan muuten vain, raitapaita kun aina on jotenkin merihenkinen. Minulla ei kuitenkaan ollut nappeja enää jäljellä, enkä enää muistanut mistä ne oli tilattu, joten kummipojan paitaan piti keksiä joku muu merihenkinen ratkaisu. Googletin ankkurinappeja, ja paljon erilaisia vaihtoehtoja löytyikin. Mikään ei vain oikein tuntunut oikealta – ennen kuin löysin vanhan hopean värisen ankkurin mallisen napin kankaita.com -verkkokaupasta (tässä linkki). En ollut aivan varma mihin kohti paitaa napin aion kiinnittää, vaihtoehtoina olivat helma ja puseron yläosa, mutta onneksi sitä ei tarvinnut päättää heti.

Mitään varsinaista ohjetta en puseroa varten etsinyt, vaan neuloin sen suunnilleen kummipojan mittojen mukaan. Vähän kasvunvaraa pyrin siihen kuitenkin jättämään. Aloitin puseron neulomisen helman resorista, eli neuloin paidan alhaalta ylöspäin niin saumattomasti kuin mahdollista. Neuloin siis ensin puseron helman kainaloihin asti suljettuna neuleena. Resorin korkeus on noin 6-8 cm ja raidat ovat 4 kerroksen korkuisia. Kerroksen aloituskohta on toisella sivulla, olemattoman sivusauman kohdalla. Värinvaihtokohdista sai mielestäni aika siistit ja huomaamattomat kun teki langanvaihdot niin, että kiersi langat aina samoin päin. Uusi väri otettiin ikään kuin vanhan takaa mukaan neuleeseen, eli langat kierrettiin myötäpäivään. Värinvaihtokohdissa kannattaa myös kiinnittää huomiota lankojen kireyteen, jotta saumakohdasta tulee siistit, eikä värinvaihtokohtiin jää porrastusta. Vartalo-osan jälkeen neuloin hihat suljettuna neuleena samalla opilla kuin vartalo-osankin. Hihoihin lisäsin silmukoita muutaman sentin välein kunnes ne olivat mielestäni riittävän leveät. Mittoja varmistelin välillä parista Dropsin neuleohjeesta (Narvik ja Clever Clark).

 

Kaarrokeyläosa

Toista hihaa neuloessani keksin, että haluan neuloa kaarrokkeeseen yhden sinisen raidan tilalle punaisen, sillä minulla oli punaista Cotton Merinoa jäljellä eräästä aikaisemmasta kummipojan joululahjaneuleesta (lapsen huivikauluspusero). Sinivalkoinen raitaneule on toki merihenkinen, mutta mielestäni yhdellä punaisella raidalla varustettu raitapaita on vieläkin merihenkisempi. Ja pirteämpi. Voi toki silläkin olla vaikutusta, että punainen on ollut lempivärini jo hyvin pitkään. Varmuuden vuoksi kysyin tietenkin luvan punaisen raidan laittamiseen, ja kummipoika hyväksyi ajatuksen. Ankkurinapillekin löytyi näin sopiva paikka – se pitäisi tietenkin kiinnittää punaiseen raitaan puseron etupuolelle.

Neuloin kappaleiden yhdistämisen jälkeen vielä pari sinistä raitaa ennen punaista ja pelkäsin neuloessani, että raita tuli liian ylös. Aloitin kavennukset muistaakseni vasta punaisen raidan jälkeen, tein ne tarkoituksella joka kerroksella hieman eri kohdassa, etteivät kavennukset taita raitoja (kuten raglantyyppisenä tehdyssä omassa raitapaidassani). Punaisen raidan jälkeen tuli vielä pari sinistä raitaa ennen resoria. Mietin ensin, että tekisin puseron kaula-aukkoon niskan korotuksen, mutta puseron kanssa tuli vähän kiire, joten en ehtinyt alkaa miettiä miten sen saisi raitaneuleen kanssa toimimaan vaan jätin sen pois. Kaula-aukon resori, kuten muutkin resorit on neulottu 2 o, 2 n -joustinneuleena 3 mm puikoilla.  Sileässä neuleessa käytin 4 mm puikkoja.

Puseroon meni lankaa yhteensä vajaa 350 grammaa ja pusero on neulottu noin 10-vuotiaalle. Sinistä lankaa meni noin 180 g, valkoista noin 145 g ja punaista noin 5-10 grammaa. Helman resoriin kiinnitin Tänkimäätein-logon. Puseron kanssa tuli tosiaan vähän kiire, sillä tilaustöiden (ja myös tavallisten oikeiden töiden) vuoksi en ehtinyt aloittaa puseron neulomista kovin ajoissa. Jouluaaton vastaisena yönä kinkun paiston ohessa siis viimeistelin puseroa silmät ristissä joskus aamuyöllä. Mutta pusero ehti kuitenkin aatoksi valmiiksi, ja oli kummipojalle sopiva. Hän vaihtoikin puseron heti päälle avattuaan sen lahjapaketista ja tuntui tykkäävän uudesta puserostaan. Punainen raitakin näytti onneksi olevan ihan sopivalla korkeudella. Lupasin tarvittaessa fiksata kaula-aukkoa jotenkin, jos alkaa näkyä tarvetta siihen. Nyt pusero ainakin asettui ihan hyvin ja kaula-aukko näytti sopivalta, mutta käytössä neule aina jonkin verran venyy, joten oli puhe seurata miten kaula-aukolle käy.

Kuvan saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Merihenkinen raitapaita kummipojalle joululahjaksi. Lankana Drops Cotton Merino.

Merihenkinen raitapaita kummipojalle joululahjaksi. Lankana Drops Cotton Merino.

Edelliset kummipojan joululahjaneuleet löytyvät täältä:

Onnelin ja Annelin pipot Cotton Merino -langasta

Onnelin ja Annelin pipot Cotton Merino -langasta

Onnelin ja Annelin pipot onnistuivat hyvin myös ohjeenmukaista ohuemmalla Drops Cotton Merino -langalla.

 

Onnelin ja Annelin pipot Cotton Merino -langasta

Veljen vaimo haaveili viime keväänä palmikkopiposta, jonka koristeena on tekoturkistupsu. Vähän oli jo puhettakin, että hän tilaisi koko perheelle samanlaiset pipot, lankatoiveena valkoinen Drops Cotton Merino. Mieluinen pipomalli löytyi Suuri Käsityö 1/2016 -lehdestä, niinpä neuloin pipot heille joululahjaksi. Tilasin Nappinjasta erilaisia tekoturkistupsuja, pienet lasten pipoihin ja isot aikuisille. Aikuisten pipoihin laitoin beigen ja kaksivärisen harmaan, lapsille beige-ruskean ja valkoisen. Päätin neuloa muut pipot luonnonvalkoisesta, mutta pikkuneidin pipon vaaleanpunaisesta langasta.

Ohjeenmukainen lanka olisi ollut Novita Isoveli, eli silmukkamääriä ja pipon kavennuksia sai vähän säätää ohuemmalle langalle sopivaksi. Aloin neuloa ensimmäistä pipoa summassa 80 silmukalla, sillä joskus se riittää aikuisen pipoon silmukkamääräksi B-ryhmän langoilla. Palmikkokuviota varten lisäsin 20 silmukkaa, näin piposta tuntui tulevan lapselle sopiva (n. 1,5 ja 3 v.). Aikuisten pipot neuloin muistaakseni 100 ja 120 silmukalla, sillä en halunnut hirveän löysiä pipoja, vaan sellaiset jotka pysyvät päässä vaikka neule käytössä löystyykin. Pipomallin pitkä taitettava resori myös parantaa istuvuutta. Kaikki pipot on neulottu pääasiassa 4 mm puikoilla, resoreiden alut ja loppuosat (n. puolivälistä eteen päin) on neulottu 3 mm puikoilla. Lasten pipoihin meni lankaa noin 60 grammaa / pipo ja aikuisten pipohin n. 80 g / pipo.

Tupsuissa oli valmiina kätevät pienet kumilenkit, joiden avulla ne sai kiinnitettyä pipoon paikoilleen. Ompelin pipoihin sisäpuolelle päälaelle napit (jokaiseen tietenkin erivärisen, jotta valkoiset pipot on tunnistettavissa myös ilman tupsuja), joihin tupsut kiinnitetään. Näin tupsun saa irrotettua esimerkiksi pesun ajaksi. Samoin pipoa voi näin helposti tuunata vaihtamalla tupsua tai jättämällä sen kokonaan pois.

Onnelin ja Annelin pipo irrotettavalla tekoturkistupsulla.

Onnelin ja Annelin pipo irrotettavalla tekoturkistupsulla.

Tupsut saa kätevästi kiinnitettyä nappiin tupsussa olevan kumilenkin avulla.

Tupsut saa kätevästi kiinnitettyä nappiin tupsussa olevan kumilenkin avulla.

Onnelin ja Annelin pipot lapsille. Näyttävät sopivilta!

Onnelin ja Annelin pipot lapsille. Näyttävät sopivilta!

Aikuisten pipoihin meni lankaa noin 80 g / pipo.

Aikuisten pipoihin meni lankaa noin 80 g / pipo.

Koko perhe sai samaa sarjaa olevat pipot (Onnelin ja Annelin pipo, Suuri Käsityö 1/2016).

Koko perhe sai samaa sarjaa olevat pipot (Onnelin ja Annelin pipo, Suuri Käsityö 1/2016).

Kuvat saa aukemaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Palmikkolapaset pikkuneidille

Veljentytär täytti 3 vuotta pari päivää joulun jälkeen, joten hänelle neuloin vielä pipon kanssa yhteensopivat lapaset Cotton Merinosta. Halusin lapasiin saman palmikkokuvion kuin pipossa, ja lisäksi rusetit ranteen kohdalle koristeeksi. Nämä lapaset neuloin ihan ”omasta päästä”, ja siten, että aloitin lapaset kärjestä. Halusin nimittäin, että rusetin nauhat jatkuvat suoraan palmikon säikeistä. En ollut koskaan tehnyt lapasia näin päin, enkä oikein tiennyt kannattaako niitä niin edes tehdä, joten pitihän se kokeilla. Muuten ei ollut mitään ongelmaa, mutta halusin kiilapeukalon, joten sen toteutusta piti vähän pohtia. Mietin jo tekovaiheessa,että periaatteessa samaan tyyliin kuin alhaalta ylöspäin neulottava raglan- tai kaarrokepusero ainakin pitäisi onnistua. Eli siten, että neuloo ensin myös peukalon valmiiksi ja sitten yhdistää osat toisiinsa. En kuitenkaan tehnyt näin, vaan kokeilin minkälainen peukalosta tulee, jos luo peukalokiilan silmukat kerralla, ja lopuksi poimii peukalon silmukat luomisreunasta. Toimi muuten ihan hyvin, mutta pieni ”sauma” peukaloon jäi näkyviin.

Lapaset on neulottu 4 mm puikoilla (resorit 3 mm) ja niihin meni lankaa n. 40 grammaa. Tuurilla tuli juuri sopivat lapaset! Katsoin kyllä vähän suuntaa antavia mittoja kämmenosan ja peukalon pituudesta Garnstudion sivuilta löytyvistä lasten lapasohjeista, mutta silmukkamäärät yms on sovellettu ihan ilman mitään ohjeita. Sain ihan parasta palautetta, kun 3-vuotias totesi pienen alku-ujostelun jälkeen tykkäävänsä niistä. Sekä pipo että lapaset ovatkin ilmeisesti olleet jo ahkerasti käytössä.

Palmikkolapaset kaveriksi pipolle.

Palmikkolapaset kaveriksi pipolle.

Peukalon tyvessä näkyy pieni "sauma" silmukoiden luomiskohdassa.

Peukalon tyvessä näkyy pieni ”sauma” silmukoiden luomiskohdassa.

Myös lapaset olivat juuri sopivat.

Myös lapaset olivat juuri sopivat.

Kuvat saa aukemaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Klompelompe Röyhelöhaalari Cotton Merinosta

Klompelompe Röyhelöhaalari Cotton Merinosta

Klompelompe Röyhelöhaalari noin 1-vuotiaalle kummitytölle.

 

Klompelompe Röyhelöhaalari Drops Cotton Merino -langasta

Veljentytär tarvitsi uuden villahaalarin, kun edellinen pikkuneidille neulomani haalari (Klompelompe-villahaalari) oli jäänyt pieneksi – ei niin kovin yllättäen. Tämä Klompelompe Röyhelöhaalari oli ollut neulontatoivelistalla siitä asti, kun sain kesällä käsiini Klompelompe Talvilapset -kirjan (lähiaikoina on muuten tulossa Klompelompe Kesälapset -kirja), ja jo silloin oli puhetta, että tälle kyseiselle veljentyttärelle haalarin saisi neuloa jossain vaiheessa. Langaksi valikoitui luonnonvalkoinen Drops Cotton Merino sekä Drops Baby Merino ja napeiksi vaaleanpunaiset 20 mm Drops helmiäisnapit.

Ohjeen mukaan tehtynä koko haalarin yläosa (nurjasta raidasta ylöspäin) olisi neulottu ohuemmasta langasta, mutta tämä haalari toivottiin neulottavan paksummasta langasta ja ainoastaan röyhelöt neulottiin ohuemmasta langasta. Tämä aiheutti vähän säätöä yäosan neulomiseen, mutta pienillä laskutoimituksilla yläosan sai neulottua ainakin suunnilleen oikean kokoisen näköiseksi. Ensimmäistä kertaa koskaan neuloin istutetut hihat siten, että silmukat poimitaan yläosan etu- ja takakappaleen reunoista. Mielestäni näin sai ehkä vähän siistimmäksi hihan ja yläosan liitoskohdan kuin neulomalla hihan alhaalta yläspäin ja ompelemalla valmiin hihan paikoilleen. Hihan muotoilut tehtiin lyhennetyillä kerroksilla ja kaventamalla. Oli mukava opetella taas uusi tapa hihojen tekemiseen, mutta kyllä edelleen oma suosikkini on kaarroke- tai raglantyyppinen yläosa, mielestäni hihat on kaikista helpoin saada siististi paikoilleen siten.

Neuloin haalarin röyhelöt ja resorit 3 mm puikoilla ja muun haalarin 4 mm puikoilla. Cotton Merino -lankaa haalariin meni n. 260 grammaa ja Baby Merinoa noin 10 grammaa. Haalarista tuli tarkoituksella hieman suuri helmikuussa 1 vuotta täyttävälle pikkuneidille, jotta se olisi käytettävissä suunnilleen koko talven. Haalarista tuli oikein soma, vähän kiehtoisi neuloa samasta kirjasta myös Röyhelömekko – ehkä vielä joskus ehtii neuloa sellaisenkin.

Klompelompe Röyhelöhaalarin neulominen alotettiin jo syksyn lomareissulla. Näissä maisemissa kelpasi neuloa! :)

Klompelompe Röyhelöhaalarin neulominen alotettiin jo syksyn lomareissulla. Näissä maisemissa kelpasi neuloa! 🙂

Kuvat saa aukemaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Valmis Klompelompe Röyhelöhaalari! Kuva otettu ennen haalarin viimeistelyä.

Valmis Klompelompe Röyhelöhaalari! Kuva otettu ennen haalarin viimeistelyä.

Eskimo-lapaset Drops Eskimo -langasta

Eskimo-lapaset Drops Eskimo -langasta

Eskimo-lapaset Eskimo-pipolle kaveriksi. Lankana tietenkin Drops Eskimo.

 

Eskimo-lapaset Drops Eskimo -langasta

Olin jo pitempään suunnitellut, että pitäisi kehitellä Eskimo-pipolle seuraksi Eskimo-lapaset, mutta oli sen verran aina muuta neulottavaa, että en ollut saanut aikaiseksi. (Pipon esittelyteksti löytyy täältä.)  Tässä syksyllä sitten eräs asiakas osti keltaisen Eskimo-pipon ja kysyi, olisiko mahdollista saada lapaset myös. Ilahduin kovasti, sillä nyt sain pätevän syyn suunnitella ja neuloa pipon kanssa samaa sarjaa olevat lapaset. Olin sen verran pitkään pyöritellyt ideaa mielessäni, että oli heti melko selvää millaiset lapasista piti tulla. Kämmenselkä puolipatenttia, resori 1o, 1n -joustinneuletta ja muuten sileää.

Näin paksulla langalla en ollut neulonut lapasia aikoihin, enkä varmaan koskaan aiemmin peukalokiilan kanssa, mutta istuvuuden vuoksi halusin tehdä nyt peukalokiilan. Silmukkamäärät ja peukalokiilan koko näyttivät osuvan heti ensi kerralla aika nappiin, vaikka en sen kummemmin katsonut vinkkejä mistään (enkä tietenkään edes kirjoittanut mitään määriä muistiin, joten seuraavatkin mahdolliset Eskimo-lapaset pitää neuloa summassa). Tällekin asiakkaalle oli helppo neuloa lapaset, koska mittasimme kädet etukäteen, niin tiesin, että suunnilleen itselleni sopivilla lapasilla saan asiakkaallekin hyvät. Ensimmäinen lapanen oli niin nopea neuloa, että vein lapasen asiakkaalle sovitettavaksi ennen päättelyä ja toisen lapasen neulomista. Ensimmäinen lapanen sai hyväksynnän, joten neuloin toisenkin, päättelin lapaset ja asia oli sillä selvä.

 

Kuvat saa aukeamaan todellisessa koossa klikkaamalla.

Ainakin omaan käteen nämä Eskimo-lapaset sopivat erinomaisen hyvin!

Ainakin omaan käteen nämä Eskimo-lapaset sopivat erinomaisen hyvin!

Lapaset on neulottu kokonaan 7 mm puikoilla ja niihin meni yhteensä noin 75 g lankaa.

Lapaset on neulottu kokonaan 7 mm puikoilla ja niihin meni yhteensä noin 75 g lankaa.

Tilauslapasiin laitettiin tietenkin oma vyöte pesuohjeineen mukaan.

Tilauslapasiin laitettiin tietenkin oma vyöte pesuohjeineen mukaan.