Huopatossut jalassa tarkenee kävellä viileämmälläkin lattialla.
Huopatossut Drops Big Delight -langasta
Helmikuun Felting Fever -kampanjan kunniaksi päätin muistaa palelevia varpaitani huovutettavilla villatossuilla. Olin jo joskus kauan sitten hankkinut kaksi kerää Auringonnousun väristä Drops Big Delight -lankaa jostakin alennuksesta. Ei siis tarvinnut enää kuin valita malli ja tehdä tossut. Löysin Garnstudion sivuilta useampiakin kivan näköisiä huopatossumalleja, mutta lopulta päädyin valitsemaan matalavartisen, hieman sukkamaisen Eigerin.
Huopatossut neulottiin kaksinkertaisella langalla tasona (tämä hieman yllätti minut, mutta tein kuitenkin ohjeen mukaan, vaikka epäilinkin, että sauma voisi tuntua jalkapohjan alla ikävältä, vaikka sen tekisi niin ohueksi kuin mahdollista). Ohjeen mukaista puikkokokoa (9 mm) minulta ei löydy, joten käytin 10 mm puikkoja. Ne taisivatkin olla minun käsialalleni sopivat, sillä aikalailla oikean kokoiset kappaleet tuli ilman mitään säätöä. Isoilla puikoilla tulee valmista nopeasti, joten tuollaiset tossut ovat oikein sopiva viikonloppuprojekti. 35-37 koon tossuihin lankaa meni noin 150 grammaa.
Vähän jännitti laittaa tossut pesukoneeseen huopumaan, mutta lopputulos oli kuitenkin ihan ok. Huovutetut tossut ja muut asusteethan tulisi venyttää / muotoilla heti pesun jälkeen kosteana, mutta näitä tossuja ei tarvinnut käsitellä oikeastaan ollenkaan. Jalkaterän osa tuntui aika kapealta, mutta hieman liian pitkältä. Arvelin kuitenkin, ettei se käytössä haittaa. Päivän käytön jälkeen kuitenkin tulin siihen tulokseen, että asialle täytyy tehdä jotain. Leveyttä ei tarvinnut lisätä, se oli juuri sopiva nyt kun tossut olivat hieman venyneet käytössä. Kantapään kohdalta ne olivat jo ehkä hieman liiankin löysät, etenkin kun tossut olivat myös liian pitkät.
Riskinotto kannattaa – ainakin välillä
Hetken asiaa pohdittuani päätin ottaa riskin ja koittaa muokata tossuista sopivammat. Leikkasin ronskisti molempien tossujen kärjestä palat pois, ja neuloin niihin uudet kärjet. Voin kertoa, että huovutetun neuleen purkaminen on aika työlästä hommaa. 😀 Sain kuitenkin purettua sen verran, että löysin kaikki tarvittavat silmukat ja pääsin neulomaan uudet, hieman lyhemmät kärjet tossuihin. Koon arvioiminen oli oikeastaan mahdotonta, sillä en tiennyt minkä verran tossut uudet kärjet kutistuisivat pesussa. Meinasinkin ensin, että jätän uudet kärjet huovuttamatta, etteivät tossut mene liian pieniksi. Päätin kuitenkin ottaa vielä toisenkin riskin, ja laitoin tossut uudestaan pesukoneeseen.
Pesun jälkeen tossut olivat aivan liian pienen näköiset, ja niin tiiviit, että tuntui mahdottomalta saada venytettyä niitä sopiviksi. Pesupallon, tennispallon ja löylytuoksupullon avulla sain kuitenkin tossuja sen verran venymään, että sain kaksin käsin kiskomalla ne vedettyä paljaaseen jalkaan. Vähän aikaa venytin niitä sitten vielä jaloissa ennen kuin laitoin ne kuivumaan. Nyt useamman käyttökerran jälkeen ne tuntuvat oikeastaan aika sopivilta. Tosin vieläkään niitä ei tahdo saada jalkaan ainakaan kovin paksujen sukkien päälle. Onneksi tossut ovat kuitenkin niin lämpimät, että kovin paksuja sukkia niiden kanssa edes minun ei tarvitse käyttää. 😀
Muuta
Sen verran se sauma siellä pohjassa itseäni häiritsee, että jos joskus vielä neulon itselleni toisetkin huopatossut, teen ne ilman saumoja! Tästä samaisesta syystä en myöskään oikeastaan ikinä parsi omia villasukkiani, mieluummin neulon niihin kokonaan uudet jalkaterät (tai teen niistä säärystimet).
Ps. Drops Big Delight -lankaa ei löydy oman lankamyymälän hyllyistä, mutta langan voi korvata suoraan Drops Eskimo -langalla, johon saatiin nyt helmikuussa runsaasti lisää värivalikoimaa!
Kahden vuoden käytön jälkeen…
EDIT 14.2.2020
Kovassa käytössä (käytän toimistolla työkenkien sijasta huopatossuja lähes päivittäin – yleensä myös kesällä) lähes kaksi vuotta olleet tossut olivat yhtäkkiä kuluneet puhki. Havaitsin ensimmäisen rei’än alun toisessa tossussa jo ennen joulua, mutta en viitsinyt tehdä asialle silloin vielä mitään. Kun toiseenkin tossuun alkoi ilmestyä reikää samaan kohtaan (päkiän alta, sauman kohdalta), piti alkaa miettiä ratkaisua ongelmaan. Vaihtoehtoina parsiminen ja kokonaan uusien tossujen tekeminen. Päätin koittaa parsia reikiä umpeen, mutta varalta (ja vaihtelun ja FeltingFever -alennuskampanjan vuoksi) päätin myös tehdä uudet huopatossut. Ihana joulunpunainen Eskimo sitä paitsi oli niin houkuttelevaa, etten voinut enää vastustaa kiusausta, vaan oli pakko ostaa sitä vähän itselle.
Vein puhkikuluneet työtossuni kotiin jo viime viikolla pestäväksi ja paikattavaksi, mutta vasta eilen illalla sain aikaiseksi alkaa parsia puhtaita tossuja. Lankaahan tossuista jäi aikoinaan vähän yli, joten korvaavaa lankaa ei tarvinnut etsiä. Parsin kaksinkertaisella langalla molempien tossujen reiät umpeen ja päätin jättää nyt ainakin toistaiseksi paikat huovuttamatta. Huovutus epäilemättä lisäisi kestävyyttä, mutta se saattaisi kiristää paikkakohtaa liikaa, joten en halunnut ainakaan vielä kokeilla sitä. Katsotaan kuinka kauan tossut kestävät tällaisella paikalla, lankaa jäi vielä, joten uusi paikkaaminenkin vielä tarvittaessa onnistuu.
Molemmat tossut kuluivat puhki suunnilleen samasta kohdasta.
Parsitut tossut. Liukuvärjätyn langan ansiosta paikoista tuli eri väriset.
En ole oikein koskaan voinut käyttää parsittuja sukkia, sillä vaikka reiän parsisi umpeen kuinka hyvin, se jää kuitenkin aina hieman epätasaiseksi. Enkä vain kertakaikkiaan pidä sukan pohjissa olevista muhkuroista yhtään. Saapa nähdä siis voiko parsittuja huopatossujakaan käyttää, vaikka paikka kestäisikin. Tämän vuoksi neuloin eilen jo huovutusta vaille valmiiksi uudet huopatossut, tällä kertaa lankana Drops Eskimo, ja tossumallina Drops Early Morning. Näistä lisää kunhan ehdin huovuttaa uudet tossut valmiiksi. No, ainakin tämän päivän olen koittanut töissä totuttaa jalkojani muhkurapohjaisiin parsittuihin tossuihin, ja yllättävän hyvin tässä on selvitty.
